Pääkirjoitus: Namibia-yhteyksissään Suomi on saamapuolella

Suomen ja Namibian yhteys syntyi jo kauan ennen kuin kumpikaan maista oli itsenäinen.

Yhteys syntyi tasan 150 vuotta sitten kun ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat saapuivat nykyisen Pohjois-Namibian alueelle.

Enimmillään Namibiassa, silloisessa Lounais-Afrikassa, oli yhtä aikaa yli sata suomalaista lähetystyöntekijää. Suomalaisten toimesta perustettiin kouluja, rakennettiin sairaaloita ja koulutettiin kirkolle työntekijöitä.

Koulutusmahdollisuuksien myötä luotiin pohjaa maan itsenäistymiselle 30 vuotta sitten. Monet ministerit ovat aikanaan käyneet suomalaisten perustamia kouluja.

Suomen yhteydet Namibiaan ovat paljon muutakin kuin paikallisen kirkon ja suomalaisen lähetysjärjestön välisiä.

*

Martti Ahtisaari johti vähän yli 30 vuotta sitten YK:n operaatiota Namibian itsenäistymisprosessissa. Se oli ensimmäinen YK-operaatio, johon kuului perinteisen rauhanturvaamisen lisäksi siviileihin liittyvä osio, joka muun muassa avusti itsenäistyvää maata vaalien järjestämisessä. YK:n rauhanturvajoukoissa Namibiassa palveli noin tuhat suomalaista.

Viime vuosikymmeninä kehitysyhteistyöhankkeet sekä yliopistojen välinen yhteistyö ovat laajentaneet entisestään Suomen ja Namibian välistä yhteyttä.

Jälkikäteen osaa lähetystyöntekijöiden toimista ja asenteista on arvioitu syystäkin kriittisesti. Suhtautuminen paikallisiin ihmisiin ei aina kestä nykyajan kriteereitä.

Samalla on muistettava, että satojen lähetystyöntekijöiden joukosta löytyy erilaisia asenteita.

*

Suomi on saamapuolella suhteessa Namibiaan.

1960-luvun alussa tänne tulleet ensimmäiset stipendiaatit, usein vierailleet kirkon johtajat sekä Suomessa asuneet namibialaiset pakolaiset ovat syventäneet kahden kansakunnan välisiä yhteyksiä.

150 vuotta kestänyt yhteys ja täällä asuneet namibialaiset ovat osaltaan auttaneet suomalaisia ymmärtämään, etteivät ihmiset ole toisilleen vieraslajeja, vaan ihmisiä suhteessa toisiin ihmisiin.

Kotimaan pääkirjoitus 24.7. Kuva: Jukka Granström

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliPorvoon rippikoululaisilla ei koronatartuntoja
Seuraava artikkeliMuistokirjoitus: Anssi Simojoki ei hakenut riitoja, mutta hän joutui kirkkotaisteluun

Ei näytettäviä viestejä