Pääkirjoitus: Monta syytä syödä perunaa pastan sijaan

Mari Teinilä kuvattuna 1.6.2021

Ainakin teoriatasolla on helppo olla samaa mieltä siitä, että perunan ja ohran käyttöä pitäisi lisätä ulkomailta tuodun riisin ja pastan kustannuksella.

Ymmärrys kotimaisen ruuan ja sitä myöten omavaraisuuden merkityksestä on kasvanut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena.

* * *

Lähiruoan suosimista perustelee myös ilmastonmuutoksen hillitseminen. Toisella puolella maapalloa kasvatetun naudan- ja lampaanlihan kuljettaminen Suomeen pakastettuna tai muulla tavoin kylmäsäilytyksessä muistuttaa hölmöläisen toimintaa.

Ruokatuontiin liittyy paljon muutakin turhaa, vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tai omavaraisuuteen sillä ei olisi keskeistä vaikutusta. Esimerkiksi ulkomaisia pensasmustikoita myytiin lähimarketeissa läpi Suomenniemen samaan aikaan kun kotimaisissa metsissä oli paras mustikkasatoaika. Suomalaiset olisivat pärjänneet ilman muun maan mustikoita.

Kotimaassa tuotettuun ruokaan liittyy myös hyviä uutisia. Jo vuosia lähiruoan kasvattamista on tuettu erilaisilla lähiruokaohjelmilla, joissa pyritään vahvistamaan lyhyitä ruokaketjuja.

Lisäksi monet seurakunnat ovat mukana ilmastotalkoissa valmistamalla hävikkiruoasta lounaita tai päivällisiä alueensa asukkaille. Samalla tuetaan yhteisöllisyyttä ja tarjotaan edullista ruokaa.

* * *

Suomen ja Pohjois-Euroopan historian dosentin Ritva Kyllin teos Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin antaa pohjaa tämän ajan omavaraisuutta tukeville ratkaisuille.

Kylli kuvaa teoksessaan ensimmäisen maailmansodan vaikutuksia viljapulaan ja erityisesti tuontiviljaan. Osaltaan viljapula johti Suomessakin levottomuuksiin, jotka puolestaan olivat yhtenä syynä vuoden 1918 sotaan. Jo yli sata vuotta sitten monen suomalaisen ruokatalous oli riippuvainen tuontielintarvikkeista.

Historiaan perehtyminen kannustaa tulevaisuutta rakentaviin ratkaisuihin. Yksilön kohdalla se voi merkitä ruoan valmistamista yhä useammin kotimaisista perunoista sekä Pohjolan riisiksi kutsusta ohrasta.

Pääkirjoitus on julkaistu 7.10. ilmestyvässä Kotimaassa.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeli”En ole halunnut vaieta vääryyksistä pelon vuoksi” – Antti Pentikäinen täyttää 50 vuotta
Seuraava artikkeliMysteerikuva: Ketä onnitellaan kukkakimpun kera ja miksi?

Ei näytettäviä viestejä