Pääkirjoitus: Jokainen kirkon jäsen osallistuu terrorismin vastaiseen työhön

Tällä tietoa 50 ihmistä kuoli viime viikolla Uudessa-Seelannissa moskeijoihin tehdyissä iskuissa Christchurchin kaupungissa.

Eri uskontojen pyhäköt ovat olleet viime vuosina enenevässä määrin hyökkäyksien kohteina. Esimerkiksi Egyptissä koptikirkkoihin on tehty iskuja, joissa on kuollut kymmeniä ihmisiä.

Tammikuussa Filippiineillä katoliseen kirkkoon Jolon kaupungissa tehdyssä pommi-iskussa kuoli yli 20 ihmistä. Lokakuussa Yhdysvalloissa synagogaan hyökkäsi mies, joka ampui kuoliaaksi 11 ihmistä. Pyhäkköihin tehdyt iskut kohdistuvat ihmisten lisäksi aina kyseiseen uskontoon.

***

Uskontojen välisen yhteisymmärryksen lisääminen on yksi keino rakentaa parempaa maailmaa. Suomessa tätä yhteisymmärrystä ja oikean uskontoihin liittyvän tiedon levittämistä edistää muun muassa USKOT-foorumi. Lue Christchurchin moskeijaiskuihin liittyvä USKOT-foorumin kannanotto täältä.

Elinolosuhteiden parantaminen on toinen keino. Kun tulevaisuus näyttää elannon suhteen turvatulta, on ääriliikkeiden ja äärimmäisten tekojen vaikeampi saada kannatusta. Köyhyys voi toimia polttovoimana terroriteoille.

Siksi jokainen valtio, järjestö ja yhteisö, joka pyrkii vähentämään köyhyyttä ja edistämään koulunkäyntimahdollisuuksia, tekee työtä rauhan puolesta. Köyhyyden vähentäminen vähentää ääriliikkeiden houkuttelevuutta.

Valitettavasti kaikkia terroristisia tekoja ei voi selittää köyhyydellä.

***

Köyhyyden poistaminen on kuitenkin yksi keskeinen keino terrorismin vastaisessa työssä. Jokainen kirkon jäsen osallistuu tähän työhön jo sitä kautta, että seurakunnat tukevat suoraan kehitysyhteistyötä tekevää Kirkon Ulkomaanapua sekä lähetysjärjestöjä.

Lisäksi monet tukevat vapaaehtoisesti niitä järjestöjä, jotka eri puolilla maailmaa toimivat koulutuksen lisäämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi.

***

Hyvää kehitystä on se, että ainakin valtaosa medioista julkaisi Christchurchin moskeijaan suunnatun iskun tekijästä valokuvan, jossa hänen kasvonsa on peitetty tunnistamattomaksi.

Henkilökohtaisen julkisuuden saaminen on yksi motiivi terroristiselle teolle. Kun terrori-iskujen tekijöitä ei mediassa yksilöidä valokuvilla, se voi osaltaan vähentää muiden vastaavia iskuja suunnittelevien intoa. Pahuus ei tuo julkisuutta.

Pääkirjoitus on julkaistu Kotimaa-lehdessä 21.3.2019.

Kuva: Olli Seppälä. Uskontojen rauhankävelyn osallistujat vapauttivat ilmapalloja taivaalle Turun Kirkkopäivillä toukokuussa 2017.

Lue myös:

USKOT-foorumi tuomitsee Uuden-Seelannin moskeijaiskun ja muistuttaa, että Suomessakin moskeijoita on vandalisoitu

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliKirkko ja kaupunki: Pappi käytti satatuhatta euroa hänelle vahingossa maksettua rahaa – tuomittiin kavalluksesta
Seuraava artikkeliKirkkoherra Kaisa Huhtala aikoo ehdolle Turun piispanvaaliin

Ei näytettäviä viestejä