Torstaina 27.1. vietetään Vainojen uhrien muistopäivää. Muualla sitä kutsutaan holokaustissa menehtyneiden muistopäiväksi Euroopan unionin suosituksen sekä YK:n yleiskokouksen julistuksen mukaan.
Kyseisen muistopäivän nimi vailla holokausti-sanaa on suomalainen versio. On vaikea ymmärtää, miksi sana holokausti on häivytetty päivän nimestä. Valtioneuvoston kanslian päätöksen mukaan silloin muistellaan kuitenkin holokaustin ja muiden toisen maailmansodan aikaisten joukkomurhien uhreja.
***
Kansanmurhia on tapahtunut muinakin aikoina.
Stalinin aikaisen Neuvostoliiton vainoissa kuoli miljoonia ihmisiä. Osmanien aikana vuonna 1915 vainoissa menehtyi noin miljoona armenialaista. Punaisten khmerien johtajan Pol Potin hallinnoimassa Kambodžassa kuoli 1970-luvulla toista miljoonaa ihmistä.
Holokaustin lisäksi ne ovat ihmiskunnan pimeimpiä vaiheita.
Holokausti erosi muista vainoista esimerkiksi siinä, että sitä edelsivät pogromit Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Venäjällä pogromit alkoivat yli sata vuotta ennen toista maailmansotaa.
Viime vuosina antisemitistinen ilmapiiri näyttää vain vahvistuneen. Tässä kuussa aseistautunut mies Yhdysvaltain Texasissa otti synagogassa panttivankeja.
***
Muistopäivän lisäksi holokaustin muistoa on pidetty esillä niin sanottujen kompastuskivien eli muistokivien kautta. Kymmeniä tuhansia metallisia, nimillä varustettuja laattoja on asennettu eri puolille Eurooppaa niiden talojen eteen, joissa on asunut keskitysleireillä tapettuja ja menehtyneitä juutalaisia.
Holokaustin uhrien muisto ry:n toimesta Helsinkiin on asennettu seitsemän muistokiveä. Talmudin mukaan ihminen on vasta sitten unohdettu, kun hänen nimeään ei muisteta.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 21.1.2022 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.