Pääkirjoitus: Afrikka, anna anteeksi

Kuva: Jukka Granström

Pyydämme anteeksi, Saksan ulkoministeri Heiko Maas sanoi viime viikolla. Saksa päätyi pyytämään anteeksi hereroihin kohdistunutta kansanmurhaa, joka ajoittui vuosiin 1904–1908.

Hererot asuivat silloisen Lounais-Afrikan, nykyisen Namibian, alueella. Lounais-Afrikasta oli tullut Saksan siirtomaa, kun Euroopan maat jakoivat 1800-luvun lopussa Afrikkaa toisilleen.

Neljä vuotta kestäneessä kansanmurhassa kuoli jopa 100 000 hereroa ja namaa. Saksalaiset sulkivat hereroja myös keskitysleireille.

Anteeksipyynnön lisäksi Saksa maksaa yli miljardi euroa korvauksena kansanmurhan uhrien jälkeläisiä hyödyttäviin hankkeisiin.

***

Viime viikolle ajoittui myös Ranskan presidentin Emmanuel Macronin valtiovierailu Ruandaan. Vierailun yhteydessä hän myönsi Ranskan osavastuun Ruandan kansanmurhasta.

Ranskan tukema Ruandan hutujohtoinen hallinto ja sen äärihutujoukot surmasivat vuonna 1994 sadan päivän aikana 800 000 tutsia ja maltillista hutua.

Tapahtumista julkaistun raportin mukaan Ranskan tuolloinen johto tiesi hutujohdon valmistelevan kansanmurhaa.

Euroopan valtioiden häpeälliset toimet Afrikan mantereella eivät pääty tähän.

Belgian kuningas Leopold II toinen piti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Kongoa henkilökohtaisena omaisuutenaan ja kongolaisia orjatyövoimanaan.

Miljoonia, jopa kymmenen miljoonaa kongolaista, kuoli julmuuksissa. Belgia ei ole kuitenkaan suoraan pyytänyt anteeksi, vaan on lähinnä pahoitellut Leopold II:n toimia Kongossa.

***

Menneisyyden hirmutekojen anteeksipyytäminen on perusteltua, mutta se ei saa sokaista näkemästä 2020-luvun tekoja ja tekemättä jättämisiä, silloinkin kun ne eivät ole kansanmurhiin verrattavissa.

Tämä koskee esimerkiksi maailmanlaajuista pandemiaa. Jälkipolvien arvioitavaksi jää, tekivätkö maailman rikkaimmat valtiot koronarokotusten suhteen kaiken voitavansa niin, että myös köyhimpien maiden ihmisillä oli pääsy rokotuksiin.

Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 4.6.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.