Oulussa ensimmäinen piispapaneeli: Avioliittokanta erotti ehdokkaita – kertoivat heikkoutensa piispan työssä

Jukka Hautala ajaa vuoden 2004 Mersulla, Jukka Keskitalo Audilla ja Niilo Pesonen Volkswagen Golfilla. Tämä selvisi heti kärkeensä Oulun hiippakunnan ensimmäisessä piispanvaalipaneelissa maanantaina.

Oulussa järjestetyn paneelin järjestivät sanomalehti Kaleva ja Oulun Diakonissalaitos. Tilaisuuden juonsivat toimittajat Minna Akimo Lännen Mediasta ja Pekka Mikkola Kalevasta.

Paneelin alkupuolella puhuttiin piispan virasta. Oulun Tuiran seurakunnan kirkkoherra Niilo Pesonen piti piispan tärkeimpänä tehtävänä ykseyden vaalimista. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo nosti esiin rohkaisijan roolin tilanteessa, jossa ilmassa on alakuloisuutta ja neuvottomuutta. Ylivieskassa sijaitsevan Raudaskylän kristillisen opiston rehtori Jukka Hautala jatkoi Keskitalon ajatusta sanomalla, että kirkko tarvitsee rohkeutta kohdata tulevaisuus.

Juontajien kysyessä ehdokkaiden mahdollisia heikkouksia piispan tehtävässä Keskitalo mainitsi haasteekseen juuri toiveikkuuden.

– Kamppailen sen kanssa, miten itse ajattelisin tulevaisuudesta valoisasti ja toiveikkaasti. Miten en vaipuisi epätoivoon, vaikka ympärillä on asioita, jotka vetävät sinne.

Hautala vastasi, että suuren hiippakunnan johtamisessa on paljon oppimista.

Pesonen piti heikkoutenaan ihmisrakkautta.

– Voin jäädä murehtimaan asioita.

Kysymys piispanviran määräaikaisuudesta jakoi ehdokkaiden mielipiteet. Hautala ja Keskitalo olivat valmiita kannattamaan piispoille kymmenen vuoden kausia. Pesosen mielestä piispuuden ei pitäisi olla määräaikaista. Hän totesi, että moni todella pitkän uran tehnyt piispa on jättänyt kirkkoon merkittävän jäljen.

Ehdokkaiden piti myös kertoa esikuvansa. Jukka Keskitalo totesi, että myöhemmin Helsingin piispaksi valittu Eero Huovinen teki häneen vaikutuksen jo opiskeluaikana. Niilo Pesonen sanoi ihailleensa lapsena Nobelin rauhanpalkinnon saanutta pappi-lääkäri Albert Schweitzeria. Jukka Hautala nimesi Etelä-Afrikan entisen presidentin ja vapaustaistelijan Nelson Mandelan.

Yksi laajentaisi avioliittokäsitystä, kaksi pitäisi ennallaan

Avioliittokäsityksen laajentaminen jakoi ehdokkaiden mielipiteet. Jukka Hautalan mielestä kirkon pitäisi vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja. Muut olivat perinteisen avioliittokäsityksen säilyttämisen kannalla.

Hautala totesi olleensa niiden edustajien joukossa, jotka tekivät kirkolliskokoukselle aloitteen kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta.

– Homoseksuaalisuus on tullut yhteiskunnassa tunnistetuksi, näkyväksi ja lainsäädännön tasolla hyväksytyksi. Kirkossa pitäisi olla rohkeutta mennä tähän kehitykseen mukaan, koska kyse on ihmisistä, Hautala sanoi.

Hänen mielestään kirkko on jarrutellut asian käsittelyä. Se on Hautalan mukaan johtanut tilanteen eskaloitumiseen eli siihen, että osa papeista vihkii samaa sukupuolta olevia pareja ilman kirkon yhteistä päätöstä.

Niilo Pesosen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Hän totesi, että avioliittokäsitysten erilaisuuteen pitää kuitenkin etsiä ratkaisuja. Sellainen voisi Pesosen mukaan olla omantunnonvapaus niille, jotka haluavat toimittaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiä.

Jukka Keskitalo sanoi suhtautuneensa kysymykseen aiemmin "asiana". Lähipiirin ihmisten kautta hän kertoi ymmärtäneensä, ettei kyseessä ole asia, vaan elävät ihmiset. Keskitalo totesi, että hänelle avioliitto on miehen ja naisen välinen, mutta jos hänestä tulisi piispa, hän etsisi yhdessä muiden piispojen kanssa ratkaisua erimielisyyteen.

– En himoitse päästä ketään rankaisemaan, mutta jotainhan sääntöjen rikkomisesta kaikilla työpaikoilla seuraa, Keskitalo kommentoi sateenkaaripareja vihkivien pappien asemaa.

Keskitalon mukaan vihkikysymys ei ole ytimeltään tasa-arvokysymys, vaan se koskee teologiaa, raamatuntulkintaa, kirkon perinnettä ja ekumeniaa.

Jukka Hautala totesi, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat eivät ole kirkossa samassa asemassa kuin muut, sillä he eivät konfirmoituina kirkon jäseninä voi mennä kirkossa naimisiin.

– Näen tämän kuitenkin syvempänä asiana kuin jäsenetuna, Hautala sanoi.

Pesonen ilmaisi yllättyneensä, että juuri avioliitosta on tullut kirkkoa jakava asia.

Kahdella oma herätysliike, yhdellä vaikutteita eri liikkeistä

Herätysliikkeistä puhuttaessa Jukka Hautala ja Niilo Pesonen tunnustautuivat körttiläisiksi. Jukka Hautala on toiminut myös Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtajana. Jukka Keskitalo sanoi saaneensa reppuunsa evästä monilta herätysliikkeiltä.

Hautala sanoi, että on haastanut omaa herätysliikettään muutokseen ja toimisi muiden liikkeiden suhteen samoin.

– Herätysliikkeillä on arvokas perintö kannettavanaan, mutta kyllä nekin voivat jumittua.

Keskitalo sanoi, että haastaisi piispana kaikkien liikkeiden pappeja teologisiin keskusteluihin. Lestadiolaisuudesta kysyttäessä hän totesi, että kirkossa voidaan elää niiden painotusten kanssa, joita vanhoillislestadiolaisilla on pelastuksesta.

– Näköjään kirkon sisälle mahtuu sellaistakin julistusta, että kaikki pääsevät taivaaseen, hän sanoi viitaten Helsingissä kuulemiinsa saarnoihin.

Pesonen sanoi, että lestadiolaisuudessa opit eivät ole yksiselitteisiä.

– Olen kuullut hyvin usein lestadiolaisilta papeilta sen, että olemme kirkon pappeja.

Näin miehet kommentoivat naisten asemaa johtotehtävissä

Kaikki kolme ehdokasta sanoivat pitävänsä ongelmallisena sitä, että piispakunnassa ei ole yhtään naista. Oulun piispanvaalissa naisia ei ole edes ehdolla.

Keskitalo sanoi toivovansa, että asia muuttuu kohtuullisen ajan kuluessa. Hän piti piispakunnan naisistumista luonnollisena kehityskulkuna.

– Oma kysymyksensä on, miksi naiset eivät ota askelia. Meidän ei tarvitse tuntea syyllisyyttä sitä, että me olemme tässä vaalissa ehdokkaina miehinä, mutta toivon, että kokonaiskirkon tasolla tämä tilanne monipuolistuu.

Keskitalo totesi, että on esimiehenä pitänyt tehtävänään tuupata naisia eteenpäin uralla.

Hautalan mielestä on syytä tehdä näkyväksi käytäntö, jossa miehet tuuppaavat, haastavat ja kutsuvat tehtäviin nimenomaan muita miehiä. Hän kuitenkin huomautti, että Oulun hiippakunnassa on kirkkoherroina poikkeuksellisen paljon naisia.

Niilo Pesonen totesi kehityksen vievän väistämättä siihen, että piispoiksi tulee myös naisia.

– Se vain vie näköjään vähän pidemmän ajan kuin on ajateltu.

Kirkon jäsenkatoon erilaiset lääkkeet

Kirkon jäsenkatoon ehdokkaat esittivät lääkkeeksi toisistaan poikkeavia keinoja.

Niilo Pesonen sanoi, että kirkon pitää palata juurille.

– Kirkko on ensiksi sitä varten, että julistetaan armollista Jumalaa Kristuksessa ja toiseksi siksi, että me kirkossa opastamme ja teemme hyvää.

Pesosen mielestä kirkon pitää mennä sinne, missä ihmiset ovat, ja kokeilla erilaisia toimintatapoja. Erikseen hän mainitsi omassa seurakunnassaan toteutetut jääkiekkokatsomot.

– En ole aikoihin käynyt niin paljon sielunhoidollisia keskusteluja kuin siellä.

Jukka Hautalan mielestä seurakunnan työntekijöiden pitäisi keskustella rohkeammin niiden suomalaisten kanssa, joiden elämä on erilaista kuin aktiivikristittyjen.

– Toivon älyllistä, moraalista ja uskonnollista rohkeutta.

Jukka Keskitalo peräänkuulutti kirkolta kaksiosaista strategiaa. Ensiksi kirkossa pitäisi säilyttää kosketuspinta mahdollisimman laajaan joukkoon suomalaisia ja välttää rajaamasta toimintaa sisäpiiriin. Lisäksi pitää tarjota syventävää toimintaa niille, jotka haluavat syventyä uskossaan. Keskitalo ilmaisi huolensa erityisesti kasteiden vähenemisestä.

Oulun piispaehdokkaita tentataan vielä ainakin hiippakunnan järjestämissä paneeleissa Kokkolassa 13.6., Oulussa 14.6., Rovaniemellä 15.6., Inarissa 16.6. sekä Oulussa 8.8. Vaalin ensimmäinen kierros järjestetään 15.8. ja mahdollinen toinen kierros 3.9.

Kuvat: Sanna Krook / Oulun seurakuntayhtymä

Lue myös:

Kotimaa24 kysyi Oulun piispaehdokkailta taloudellista sidonnaisuuksista – yksi mukana yritystoiminnassa

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.