Onko vanhoillislestadiolaisuutta käytetty lyömäaseena? – Sipilä vastaa

Tietokirjailija ja pitkän linjan journalisti Risto Uimonen julkaisi tänään kirjan Juha Sipilä – Keskustajohtajan henkilökuva (Minerva).

Kirjassa juuritaan perusteellisesti myös Sipilän uskonnollisuutta.

Helsingin Luther-kirkossa kirjan julkistustilaisuudessa Kalevankin päätoimittajana toiminut Uimonen kertoo kokemuksestaan, miten lestadiolaisuus herättää varsinkin Pohjois-Suomessa voimakkaita intohimoja.

– Vanhoillislestadiolaisuutta on haluttu käyttää lyömäaseena Sipilää vastaan ja yhä käytetään. Sillä isketään miestä, Uimonen lausuu.

Hänen mukaansa leimakirveen käyttäminen on näkynyt nimenomaan sosiaalisessa mediassa mutta myös silloin tällöin mediassa.

"Lestadiolaisuudella kun tarkoitetaan yleensä arkikielessä vanhoillislestadiolaisuutta, joka tuo heti monen mieleen arvokonservatiivisuuden ja ahdasmielisyyden", Uimonen selventää kirjassaan.

"Sipilä oli puoluejohtajana ja poliitikkona asemassa, jossa hänen oli mahdoton välttyä tällaiselta huomiolta. Asiaan vaikutti myös se, että monet ihmiset olivat enemmän tai vähemmän tietoisia hänen kotitaustastaan ja hengellisistä yhteyksistään. Juha Sipilä oli nähty vuosien varrella yhdessä vanhempiensa ja myöhemmin oman perheensä kanssa muun muassa kesäseuroissa. Jotkut päättelivät, että Juha ja Minna-Maaria Sipilän täytyy olla vanhoillislestadiolaisia, kun heillä on viisi lastakin", kirja jatkaa.

Samuel Salmi faktatarkastajana

Uimosen mukaan Sipilän hengellinen tausta otettiin aseeksi myös Keskustan puheenjohtajakamppailussa vuonna 2012. "Sipilä ei itse tehnyt asiasta numeroa; hänestä uskonasiat kuuluivat yksityisyyden piiriin. Toisaalta hän ei myöskään salannut vakaumustaan."

Sipilä ei siis ole vanhoillislestadiolainen, vaan edustaa pientä lestadiolaista rauhansanalaista suuntausta. Uimonen käsittelee kirjassaan perinpohjaisesti, mitä rauhansanalaisuus tarkoittaa. Hänen mukaansa faktat on tältä osin tarkastanut Sipilän ystävä, Oulun piispa Samuel Salmi, jolla on myös rauhansanalaista taustaa.

Kirjasta ilmenee, että Sipilä tuntee muitakin piispoja. Helsingin ortodoksisen kirkon metropoliitta Ambrosius lukeutuu ystäväpiiriin.

Uimonen selvittää, miten rauhansanalaiset erottuvat vanhoillislestadiolaisista vapaamielisyydessä ja suvaitsevaisuudessa.

"Televisiota ei ole heiltä kielletty, ja elokuvissa saa käydä. Lasia voi kallistaa ja maljoja nostaa. Rauhansanalainen liberaali siipi, johon Sipilä lukeutuu, lähtee siitä, että jokaisella on omantunnon vapaus ja oikeus toimia mielensä mukaan myös hengellisissä asioissa."

Samuel Salmi selvittää kirjaan antamassaan haastattelussa myös, ettei rauhansanalaisuudessa ole sellaisia "eriytyvän ajattelutavan siemeniä", joita tapaa vanhoillislestadiolaisuudessa. "Rauhansanalaiset katsovat, ettei ihminen voi ottaa Jumalan tuomiovaltaa sanomalla, kuka on uskovainen ja kuka ei", Oulun piispa sanoo.

"Kansanedustajat pitävät vanhoillislestadiolaisena"

Kotimaa24:n haastattelussa Sipilä kertoo hämmästelleensä, miksi hänen uskonnollisuutensa on ollut niin paljon esillä ja miksi se on ollut niin kiinnostavaa. Hän sanoo alusta kertoneensa asiasta avoimesti.

Uimosen väitteeseen, jonka mukaan vanhoillislestadiolaisuutta on käytetty lyömäaseena, Sipilä ei ota aivan suoraan kantaa.

– Kyllä esimerkiksi kansanedustajat pitävät minua vanhoillislestadiolaisena, mitä minä en ole koskaan ollut. Ei minulla vanhoillislestadiolaisuutta vastaan mitään ole ollut, hän sanoo.

"En siis kuulu nk. vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen, mihin useammat lestadiolaisuuden liittävät, mutta minulla on ystäviä senkin liikkeen parissa ja olen oppinut arvostamaan heitä", hän on puolestaan kirjoittanut blogissaan.

Kun puhutaan yleisesti lestadiolaisuudesta, se liitetään Sipilän mukaan nimenomaan vanhoillislestadiolaisuuteen ja siihen liittyviin mielikuviin. Somessa hän ei ole käynyt omaan uskonnollisuuteen liittyvä keskustelua seuraamassa.

Sipilä sanoo Kotimaa24:lle myös, että Keskustan puheenjohtajakampanjan aikana ei haluttu ymmärtää, mikä hänen vakaumuksensa on. Hän suuntaa tässä kritiikin toimittajiin.

Kysymykseen, onko hänen suvussaan vanhoillislestadiolaisuutta, hän toteaa, että varmaan kaikilla pohjoisessa asuvilla on. Tarkemmin hän ei halua tästä asiasta kertoa, vaan empii ja toteaa, että puhuu omista asioistaan.

Kirkon asemaan ei muutoksia

Kotimaa24 on jo aiemmin kertonut seikkaperäisestä Minna-Maaria ja Juha Sipilä Säätiön toiminnasta. Sipilä toteaa, että erityisesti säätiö on tukenut diakoniaa.

Myös Uimonen käy kirjassaan perusteellisesti läpi, miten säätiö on auttamistyötä.

"Juhalle muodostui sisäinen näkemys, että hänen täytyy tehdä jotain hyvää. Hän päätti sijoittaa osan omistuksistaan säätiöön. Se toi hänelle sisäisen rauhan", metropoliitta Ambrosius lausuu kirjassa.

Keskustan puheenjohtaja kertoo Kotimaa24:lle, ettei usko, että kirkon asemaan olisi tulossa muutoksia seuraavalla hallituskaudella.

Kysymykseen epävarmojen äänestäjien poikkeuksellisen suuresta määrästä ja siitä, miten puolue on näiden ajattelua tutkinut, Sipilä toteaa, ettei ole resursseja tehdä analyysejä. Hän sanoo uskovansa puolueensa muutosviestiin.

"Oppikysymyskeskustelut eivät kiinnosta"

Sipilän mukaan hän ei ole vaikuttanut Risto Uimosen kirjan aihevalintoihin. Hän toteaa Uimosen halunneen käydä myös uskonnollisuuden juurta jaksain läpi.

– Sivun mittaisesti olen hyvin henkilökohtaisesti kertonut, mitä se minulle merkitsee, Sipilä sanoo kirjaan viitaten.

Viittaamallaan sivulla hän sanoo, ettei ole koskaan lokeroinut itseään minkään suuntauksen oppeihin, eivätkä teologiset opinkysymyskeskustelut kiinnosta häntä. "Olen halunnut tässäkin asiassa muodostaa oman käsitykseni. Rauhan Sanan piiristä on löytynyt monia tärkeitä, koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita."

Hän kertoo myös käyvänsä harvakseltaan hengellisissä tilaisuuksissa, lukevansa Raamattua ja hiljentyvänsä rukoillen. "Jos saisin määritellä itseni, niin toteaisin olevani kristitty, jolla on kristillinen vakaumus. Olen myös luterilainen ja uskovainen. Sen sijaan en lokeroi itseäni lestadiolaiseksi. Korostan yksilön omantunnonvapautta, siis omaa vapautta ja vastuuta itse määritellä kantansa uskonnollisiin kysymyksiin."

Hänen mukaansa kristilliset arvot ovat myös huonompiosaisten puolustamisen taustalla. "Se oli tärkein tekijä myös säätiömme perustamisessa."

"Kannatan suomalaisen yhteiskunnan yhtenä perustana vapautta uskoa tai olla uskomatta ja myös ilmaista itse, omin sanoin, uskonnollisen vakaumuksensa niin kuin se itsestä tuntuu oikealta", Sipilä sanoo kirjassa.

Kuva: Risto Uimonen ja Juha Sipilä kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingin Luther-kirkossa. Johannes Ijäs