Oliko Urho Muroma fasisti?

Urho Muroma (1890–1966) tunnetaan herätyssaarnaajana ja Suomen Raamattuopiston perustajana. Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen tuoreessa kirjassa Suomalaiset fasistit Muroman hartioille sovitetaan myös fasistin manttelia.

Kirjassa kerrotaan Muroman saaneen IKL:n Ajan Suunta -lehdessä ”vapaasti leimuta kulttuuriliberaaleja, juutalaisia ja marxilaisia vastaan.” Muromalle eurooppalainen fasismi oli kirjan mukaan tervetullut vastavoima liberaaleille arvoille.

Muroma muun muassa kirjoitti hyväksyvästi Saksan kirjarovioista 1933, jolloin saksalaiset ylioppilaat polttivat ”epäsaksalaisina” pitämiensä kirjailijoiden, kuten Franz Kafkan, teoksia.

Muroman elämäkerran kirjoittanut, Suomen Raamattuopiston säätiön eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja Timo Junkkaala sanoo tunnistavansa edellä kerrotusta Muroman äänensävyt.

– Fasistiksi en häntä kuitenkaan kutsuisi, vaikka oman aikansa kulttuuritaistelussa hän vastusti liberaaleja arvoja ja kirjoitti IKL:n Ajan Suunnassa. En muista, että olisin nähnyt hänen kirjoituksissaan juutalaisvastaisuutta.

Kulttuuritaistelu, johon Junkkaala viittaa, sai alkunsa yhdysvaltalaisen Marc Connelyn näytelmästä Jumalan vihreät laitumet, jota Kansan Teatteri esitti Suomessa kaudella 1932–33. Näytelmän esittäminen jouduttiin keskeyttämään. Näytelmässä Jumala esitettiin mustaihoisena.

Näytelmä joutui IKL:n hampaisiin ja myös Urho Muroma koki asiakseen vastustaa sitä.

– Muroma vastusti liberaaleja kulttuurivirtauksia ja se ensisijaisesti yhdisti häntä IKL:ään. Mutta en löydä häneltä sellaista nationalismia, joka hyväksyisi väkivallan. Sehän olisi Silvennoisen ja muiden kirjan kirjoittajien mukaan fasismin tuntomerkki.

– Muroma kirjoitti hieman myöhemmin myös kriittisiä näkemyksiä Saksan sisäisestä tilanteesta, Junkkaala sanoo.

Suomalaiset fasistit -kirja on aiheena sunnuntaina 20. helmikuuta kello 12.15 Yle Radio 1:n Horisontti -lähetyksessä. Vieraina ovat Oula Silvennoinen ja kirkkohistorioitsija Ilkka Huhta. He puhuvat myös Urho Muromasta ja muiden kirkonmiesten roolista 1930-luvun oikeistolaisessa liikehdinnässä.

Korjattu (22.2.klo17.08): Muroman syntymävuosi.

Kuva: Kotimaan kuva-arkisto

Edellinen artikkeliPoliittiset listat saivat 17 paikkaa
Seuraava artikkeliJaakobinpaini ja neljä muuta fraasia Raamatusta

Ei näytettäviä viestejä