Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on antanut huomautuksen Oulunsalon Pitkäkankaan peruskoulun uskonnollisen päivänavauksen järjestelyistä. Ratkaisu on tehty maaliskuun loppupuolella, ja sen voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
Paikallinen seurakunta on pitkäaikaisen perinteen mukaan pitänyt koulussa vuorollaan päivänavauksia.
Seurakunnille annetun ohjeistuksen mukaisesti päivänavauksiin ei saisi sisältyä uskonnon harjoittamista. Koulun keskusradion kautta lähetettiin kuitenkin esimerkiksi viime lokakuussa seurakunnan pitämä päivänavaus, joka sisälsi virren, rukousmuotoisen runon sekä siunatun kouluviikon toivotuksen.
Tapauksesta tehtiin kantelu, joka johti kaupungin puolelta tulleisiin lausuntoihin ja lisäselvityksiin. Sivistys- ja kulttuurijohtaja viittaa lausunnossaan koulun rehtorin antamaan selvitykseen. Sen mukaan kaikkien päivänavauksien sisällöt pyritään laatimaan sellaisiksi, että niiden sanoma on lähinnä eettistä pohdiskelua ja puhetta. Musiikiksi valitaan sellaisia kappaleita, joissa ei ole tunnustuksellisuutta.
Pitkäkankaan peruskoulun rehtori Seppo Pasanen sanoo Ylen haastattelussa, että päivänavauksia on ollut noin kerran kuukaudessa.
– En ole ikinä ajatellut, että niissä olisi mitään erikoista, Pasanen kertoo Ylelle.
Pasasen mukaan koulu olisi voinut tiedottaa paremmin päivänavauksista. Hän sanoo olevansa yllättynyt, ettei kukaan vanhemmista ole ollut häneen yhteydessä asiasta.
Keskitalo: Vapautusta päivänavauksesta halusi hyvin pieni joukko
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kertoo Kotimaa24:lle, että apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu selkeyttää päivänavauskäytäntöjä. Tiukasti tulkittuna se johtaa kuitenkin perustuslain turvaaman positiivisen uskonnonvapauden toteutumismahdollisuuksien kaventumiseen, Keskitalo sanoo.
– Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu korostaa aivan oikein sitä, että koulussa voidaan pitää uskonnollisia päivänavauksia, jos samalla varmistetaan, että on olemassa aito mahdollisuus uskonnottomaan vaihtoehtoon. Uskonnollista ainesta sisältävistä päivänavauksista tulee myös asianmukaisesti tiedottaa koteihin. Kaikki tämä on selvää.
Sen sijaan Keskitalon mukaan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on ongelmallinen silloin, jos sitä tulkitaan yksioikoisesti. Esimerkiksi siten, että uskonnollisen päivänavauksen pitäminen keskusradion kautta on lähtökohtaisesti aina ongelmallista, vaikka vaihtoehtoisesta uskonnottomasta ohjelmasta erillisessä tilassa olisi asianmukaisesti huolehdittu.
– Esillä olevassa tapauksessa sadat oppilaat osallistuivat vanhempiensa suostumuksella seurakunnan yhteistyössä koulun kanssa toteuttamaan päivänavaukseen ja siitä vapautusta halusi hyvin pieni joukko.
Tapauksessa rinnakkain uskonnottomien ja uskonnollisten vapaudet
Tapauksessa ovat siis rinnakkain uskonnottomien vähemmistön vapaus olla kuulematta uskonnosta ja uskonnollisen enemmistön vapaus kuunnella päivänavausta keskusradiosta. Keskitalo puhuu näistä vapauksista negatiivisena ja positiivisena uskonnonvapautena.
Keskitalon mukaan tällaisessa tilanteessa vähemmistön vapaus saattaa vaikuttaa siihen, ettei päivänavauksia keskusradiosta enää lähetetä. Näin enemmistön oikeus kuulla päivänavausta ei vastaisuudessa toteutuisi.
Hänen mukaansa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa korostetaan ristiriitaisella tavalla kahta periaatetta.
– Yhtäältä sitä, että vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen päivänavaukseen on riippumaton uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta. Siis kirkkoon kuuluvakin voi jäädä siitä pois.
Toisaalta ratkaisussa Keskitalon mukaan korostetaan, kuinka järjestelyjen tulee olla sellaisia, ettei kyseisestä päivänavauksesta pois jääminen paljasta kenenkään vakaumusta.
– Kun uskonnollisesta tilaisuudesta pois jäämisen oikeus on riippumaton vakaumuksesta tai kirkkoon kuulumisesta, niin kuinka tämän oikeuden toteuttaminen paljastaisi kenenkään vakaumusta. Jotkut kirkkoon kuuluvat ja uskonnollisen vakaumuksen omaavat oppilaatkin voivat jäädä pois tilaisuudesta, Keskitalo sanoo.
Tämä on Keskitalon mielestä vain yksi esimerkki varsin yleisestä ajattelusta, jonka oletetaan olevan katsomuksellisesti neutraalia mutta joka tosiasiallisesti korostaa uskonnottomien uskonnonvapautta uskonnollisten kustannuksella.
”Päätöksen perustelut osoittavat uskonnollisen kielen ja käytäntöjen puutteellista ymmärrystä”
Keskitalo toteaa, että apulaisoikeusasiamies perustelee negatiivisen uskonnonvapauden korostustaan seuraavalla periaatteella: valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus. Tämä periaate on tarkoitettu turvaamaan myös oikeudet niille perheille, jotka haluavat lapsilleen oikeuden osallistua uskonnollista ainesta sisältäviin päivänavauksiin, Keskitalo sanoo.
Hänen mukaansa huolestuttavaa on se, että tällaiset linjaukset uskonnollista ainesta sisältävistä tilaisuuksista saavat koulut käytännössä luopumaan niistä.
– Tämä olisi positiivisen uskonnonvapauden toteutumisen kannalta valitettavaa ja johtaisi yksilön perusoikeuksien kaventumiseen.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa annetaan ymmärtää, että tilaisuudessa käytetyt yksittäiset ilmaukset, kuten siunauksen ja Luojan varjeluksen toivottaminen, tekevät siitä automaattisesti uskonnonharjoitusta, Keskitalo sanoo.
– Tältä osin päätöksen perustelut osoittavat uskonnollisen kielen ja käytäntöjen puutteellista ymmärrystä.
Kuva: Matti Pirhonen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.