Nuorisolääkäri Kotimaa Prossa: Lapsilla on taipumus kasvaa kohti valoa – vasta monta traumaa ilman korjaavia kokemuksia vaurioittaa pysyvämmin

Kun nuori uskoutuu sinulle, älä hylkää häntä ohjaamalla heti muualle. Hanki sen sijaan tukea itsellesi, Elina Hermanson sanoo. Kuva: Jukka Granström

Opiskelun muuttaminen yhä stressaavammaksi on rikos tulevia sukupolvia kohtaan, sanoo pitkän uran nuorisolääkärinä tehnyt Elina Hermanson Kotimaa Pro -liitteen haastattelussa. Kotimaa-lehden välissä 7.5. ilmestyvän liitteen teemana on "Nuorisotyö nyt".

Hermanson ohjeistaa mielenterveytensä kanssa kamppailevien nuorten vanhempia: Rauhoitu ja rauhoita, siedä kaikkia tunteita, ole luotettava ja johdonmukainen. Usko itseesi, kun nuori turvautuu sinuun.

Hermansonin mukaan rutiinit suojelevat niin nuorten psyykeä kuin fyysistäkin terveyttä. Mitä selvemmät säännöt ja systeemit, sitä vähemmän tarvitsee pohtia, miten käyttäytyä, pukeutua, mitä syödä tai milloin nukkua ja herätä.

Hyvä mittari riittävän hyvälle mielenterveydelle on toimintakyky. Nuoren pitää pystyä käymään koulua ja opiskelemaan, huolehtimaan hygieniastaan, syömään ja nukkumaan jotakuinkin järkevällä rytmillä sekä ylläpitämään ihmissuhteita.

– Jos jotkut näistä asioista eivät suju, asia kannattaa ottaa nuoren kanssa puheeksi. En kuitenkaan lähtisi ensimmäiseksi puhumaan ahdistuksesta tai masennuksesta. Nuorelta voi kysyä, minkä arvosanan hän antaa päivälle asteikolla nollasta kymmeneen.

– Täytyy muistaa, että alakulo ja ahdistus kuuluvat elämään. Häiriöstä on kyse vasta, kun ongelmat estävät jatkuvasti normaalin elämän ja siitä iloitsemisen.

Toinen merkki puuttumista vaativista mielen ongelmista on nuoren ajatusten vakava vääristyminen. Jos nuori ei voi lähteä kotoa ennen kuin on suorittanut tietyt rituaalit useita kertoja, suhde syömiseen ja omaan kehoon on vääristynyt tai jos hänen mielestään ongelmiin ei ole mitään muuta ratkaisua kuin itsemurha, hän tarvitsee apua.

Dramaattiset ilmaisut kuuluvat nuorten aivojen kehitykseen

Elina Hermansonin mukaan aikuiset hätääntyvät joskus liikaa nuoristaan. Nuorten aivojen kehitykseen kuuluu, että ajantaju heittää, tulevaisuutta on vaikea kuvitella ja ilmaisut ovat dramaattisia.

– Lapsilla ja nuorilla on vahva taipumus kasvaa valoa kohti. Kyse on luonnonvoimasta. Eivät he mene pienestä rikki. Yksi trauma voi olla myöhemmin tärkeä elämänkokemus. Vasta monta traumaa ilman korjaavia kokemuksia vaurioittaa pysyvämmin.

Hermanson painottaa myös, että vain harvoin on kiire reagoida. Jos nuori uskoutuu nuorisotyöntekijälle vaikeuksistaan ja kieltää puhumasta niistä eteenpäin, toivetta kannattaa kunnioittaa, ellei kenenkään henki ole välittömässä vaarassa.

– Kun nuori uskoutuu sinulle, olet paras auttamaan häntä. Älä hylkää nuorta ohjaamalla hänet heti muualle. Hanki sen sijaan tukea itsellesi. Toki joskus tilanne voi olla niin paha, että välitön yhteys lääkäriin ja lastensuojeluun on välttämätön. Mutta olisi hienoa, jos voisit konsultoida ensin heitäkin itse.

Kotona asuvaa nuorta on vaikea auttaa, jos samalla rakennetaan salaisuutta nuoren ja vanhempien välille. Vanhempiinkaan ei silti tarvitse ottaa yhteyttä heti.

– Nuorelta on hyvä pyytää lupa yhteydenpitoon vanhempien kanssa ja hänen on annettava harkita rauhassa suostumustaan.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.