Näkyykö myös muissa uskonnoissa armon vilauksia?

Kouvolan seurakunnan suuri seurakuntasali oli täynnä yleisöä, kun Kirkko ja muut uskonnot -seminaari käynnistyi ytimekkään räväköillä alustuksilla. Seminaarissa kysyttiin, onko meillä vain yksi tie.

Piispainkokouksen sihteeri Jyri Komulainen lähti liikkeelle väitteellä, jonka mukaan tunnustuskirjat on syytä panna sivuun uskontojen välisessä kohtaamisessa.

Hän piti viisaana katolisen kirkon linjausta, jonka mukaan kristittyjen ei ole syytä hylätä muissa maailmanuskonnoissa mitään sellaista, joka niissä on totta ja hyvää.

– Raamattu on tunnustuskirjoja myönteisempi muita uskontoja kohtaan, koska sieltä löytyy ajatus siitä ilosta ja hyvästä, mitä Jumala on antanut meille jo ennen kristinuskoa.

Komulainen viittasi myös yleiseen väitteeseen, jonka mukaan ajatus armosta löytyy vain kristinuskosta. Hän totesi, ettei tämä ole totta. Komulainen kertoi esimerkein, miten jopa hindulaisuudessa tunnetaan armon ajatus.

Eivätkö Jeesus ja Pyhä Henki vaikuta kaikkialla?

Tampereen hiippakuntadekaani Ari Hukari sanoi omassa puheenvuorossaan, että muslimit uskovat samaan Jumalaan kuin kristitytkin. Hukarin mukaan on olemassa vain yksi, suuri ja salattu Jumala, jonka olemusta kristityt ja muslimit vieläpä sanoittavat hyvin samoin sanankääntein.

Uusi tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela haastoi kommenttipuheenvuorossaan Hukarin kysymällä, mihin unohtui Kristuksen jumaluus. Nummelan mukaan Jeesusta ei voi ohittaa, koska Hän on tie, totuus ja elämä. Yleisö kannusti Nummelaa aplodein.

– Monella muslimilla on paljon läheisempi suhde Jeesukseen kuin tavallisella suomalaisella. Kokemukseni mukaan monet muslimit seuraavat Jeesusta paljon enemmän tosissaan kuin jotkut kristityt, Hukari vastasi.

– Eivätkö Kristus ja Pyhä Henki vaikuta kaikkialla, myös muutoin ja muualla kuin kristillisten opinkappaleiden välityksellä? Jos Jumala on armollinen, eikö hän voi jättää armollisuutensa ja laupeutensa jälkiä vähän sinne ja tänne, myös muihin uskontoihin, Hukari jatkoi kysellen.

Hukarin mukaan monissa kulttuureissa on samantapainen mekanismi käsitellä pahan läsnäoloa ja sovitusta yhteisöissä, mikä löytyy kristillisestä sovitusopista ja Jeesuksen uhrikuolemasta.

– Jeesus ja Pyhä Henki ovat jo läsnä näissä kulttuureissa vaikuttamassa sovintoa ja rauhaa. Me saamme liittyä heihin ja kertoa, miten tämä Jeesus-juttu on meihin kolahtanut. Evankeliumi on todella avoin, se vaikuttaa ja tekee työtä jo kaikissa uskonnoissa, Hukari linjasi.

Lue lisää seminaarin annista myöhemmin Kotimaa Prosta.

Kuvassa Ari Hukari. Kuva: Emilia Karhu

Lue myös: Uskontodialogin merkitys korostuu kriisitilanteissa

”Uskontokasvatus ei ole yhtä kuin kristillinen kasvatus”

LISÄYS 25.5.2015: Avoimesti luettava Kotimaa Pron laaja seminaarikuvaus löytyy täältä:

”Jumalaa ei tarvitse salakuljettaa”

Edellinen artikkeliArkkipiispa lähetti ilmastoaiheiset terveiset hallitusneuvotteluihin
Seuraava artikkeliKirkon teesit kaipaavat päivitystä

Ei näytettäviä viestejä