Näkökulma: Kun lukemaan opittiin kädet ristissä

Aloitin kansakoulun ensimmäisen luokan Hämeenlinnassa syksyllä 1968. Kansakoulun oppikirjat olivat silloin kierrätystavaraa, mutta Aapisen jokainen sai omakseen. Se on vieläkin tallessa. Taannoin ostin mielenkiinnosta myös näköispainoksen vielä vanhemmasta aapiskirjasta, jota äitini käytti mennessään kouluun vuonna 1939.

Elämäntapa oli vielä 1960-luvulla vahvasti maaseutumainen, minkä Aapiseni aihevalinnoista ja kuvituksesta huomaa. Kaupunkikuvasto tuntuu hieman päälle liimatulta.

Silmiinpistävä yhtäläisyys kahden eri sukupolven aapiskirjoissa on, että Jumala, kirkko, rukous ja virsilaulu olivat aivan normaali osa seitsenvuotiaille tarjottua kuvaa maailmasta.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN AIKOIHIN luimme Lasten omasta Aapisesta Suomen lipusta näinkin: ”Lapsi! Työsi toimesi uhraa isänmaallesi! Siihen antaa voimia Suuri Jumala.”

Joulun vieton moniin aapisteksteihin kuuluu kirjassa myös Joulupuu on rakennettu -laulun kolmas säkeistö: ”Kiitos sulle Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme.” Samalla aukeamalla on myös runo Pieni enkeli ja Lapsen rukous. Jouluyön tapahtumista kerrotaan paimenten kedolta Betlehemin seimen äärelle. Lasten joulurukous kruunaa kokonaisuuden.

Pääsiäisestä on lukukappale, jossa kerrotaan Koivulan väen kirkkomatkasta. Siinä ”pappi puhui pääsiäisen suuresta tapahtumasta. Kaikki kuuntelivat hartaina. Lopulta laulettiin pääsiäisvirsi”.

Eräässä kappaleessa Pekka pitää viikkopäiväkirjaa. Se alkaa sunnuntaista, kuten viikko silloin vielä alkoi. Ja Pekka kirjoittaa: ”Olin isoisän kanssa kirkossa.”

Omaa Aapistani kolme vuosikymmentä vanhemmassa aapiskirjassa Meidän lasten Aapinen on kristinusko vielä selvemmin läsnä.

Pikku äiti -kappaleessa isä suostuu Liisin hoidokiksi. Itkeekin, kun pikkuäiti poistuu huoneesta. ”Älä itke, isi! Kyllä Jumala ja enkelit varjelevat isiä”, Liisi sanoo.

Pikku Leenan rukoilee kirjassa iltarukouksen. Toisaalla Hevonen, kuningas ja jalopeura -sadussa hevonen lausuu leijonalle: ”Herra kuningas, minä tiedän tehtäväni. Jumala on pannut minut palvelijaksi maan päälle.”

Itsenäisyyspäivän tienoilla opetetaan kirjassa Virsi kotimaan puolesta: ”Oi kuningasten kuningas, sä maan ja taivaan valtias.”

Annikki-pikkusiskonsa sairaudesta huolestunut Ilmari kirjoittaa joulukirjeen Jeesus-lapselle: ”Rakas Jeesus-lapsi. Minä lähestyn Sinua tässä kirjeessä ja pyydän Sinulta apua, sillä ei kukaan muu voi auttaa minua.”

Edelleen joukkoon kuuluvat joululaulu Tervehtii jo meitä joulu ihanin, uudenvuoden rukous sekä Lapsen aamu- ja iltarukous.

Isä ja äiti -lukukappaleessa todetaan isän olevan ulkona – pellolla – töissä ja työskentelevän ”isänmaansa hyväksi” ja ”Jumalan kunniaksi”. Äiti ”tekee työtä lastensa hyväksi” sisällä: ompelee ja keittää. Jumalaa kiitetään leivästä ja ruumiin vaatteista.

Onpa vielä myös kappale Jumalasta ja ihmisestä. Se alkaa sanoilla ”Jumala on suuri” ja päättyy toteamukseen ”Jumalan pelko on viisauden alku”.

TODETTAKOON, ETTÄ molemmissa aapiskirjoissa toki liikutaan enimmäkseen aivan muissa, sadun, tarinan ja arkielämän maailmoissa. Nykyajan hyperkorrektin uskontoneutraaliuden – jopa uskontoallergian – aikakaudella on kuitenkin mielenkiintoista ajatella, miten vielä varsin läheisessä menneisyydessä kristinusko oli aivan luonteva osa koulukasvatusta, jopa äidinkielen tunneilla.

Vaikka Aapiset olivat vielä 1960-luvulla hyvin kristillisiä, oli yhtenäiskulttuuri jo murtunut. Ja sittemmin tunnetusti maailman muutoksen myötä yhä enemmän. Ymmärrän erilaiset muutokset, vaikka en pidäkään niitä aina liikkeenä kohti entistä parempaa. Mainittakoon myös, että nykyisiä Aapisia ja niiden mahdollista kristillistä sisältöä en tunne.

Kaikki ei tietenkään ollut ennen paremmin. Olen kuitenkin kiitollinen, että sain kauan sitten aloittaa koulutieni edellä kuvatun kaltaisessa koulussa.

Jussi Rytkönen

jussi.rytkonen@kotimaa.fi

Tässä tekstissä siteeratut aapiskirjat ovat Urho Somerkivi – Hellin Tynell – Inkeri Airola: Lasten oma Aapinen (Otava, 1967) ja Aukusti Salo: Meidän lasten Aapinen (Otava 2009, näköispainos 1935 ilmestyneestä ensimmäisestä painoksesta).

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeliMysteerikuva: Kuka pitelee ikonia?
Seuraava artikkeli”Ideologinen näkökulmani purjehtia ja elää merellä on niin kuin ennen” – kanttori purjehtii luonnon ehdoilla

Ei näytettäviä viestejä