Kotimaan toimitukseen otti yhteyttä nainen, joka löysi vanhempiensa hautakivestä otetun kuvan internetin sukupuupalvelusta. Hauta on joskus todennäköisesti hänenkin viimeinen leposijansa, ja hän kokee yksityisyytensä tulleen loukatuksi, vaikka kyseessä on vain hautakivi eikä koti.
Saako nettiin laittaa kuvia vieraiden ihmisten hautakivistä, Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoma?
– Kyllä saa, siinä ei ole mitään laitonta. Elossa olevalta on henkilötietolain mukaan kysyttävä häntä koskevien tietojen laittamista nettiin, mutta kuolleilla tätä oikeutta ei luonnollisesti ole. Asiasta löytyy Helsingin hallinto-oikeuden päätös.
– Myös Sukututkimusseuralla on verkossa hautamuistomerkkien kuva-arkisto. Facebookissa on ryhmiä, joissa kuvia julkaistaan. Se on nykyaikaa.
Vaikka hautamuistomerkistä otetun kuvan lataaminen nettiin ei ole laitonta, onko se moraalisesti oikein?
– Näen asian niin, että hautakivi on julkinen ja se on esillä julkisessa paikassa. Tiedot vainajasta on laitettu kiveen siksi, että ulkopuolinenkin saisi asiasta tiedon. Kuvan laittaminen nettiin ei siis muuta asiaa.
Toimitukseen yhteyttä ottanut nainen oli löytänyt kuvat MyHeritage -sukupuupalvelusta. Mikä se on?
– Se on yksi internetin sukupuupalveluista. Yhtiö on israelilainen ja se tarjoaa aluksi ilmaisen sisäänpääsyn, mutta jos haluaa laajemman sukupuun, joutuu maksamaan. MyHeritage mainostaa juuri nyt aktiivisesti verkossa ja myös televisiossa.
– Muita vastaavia kaupallisia palveluja ovat esimerkiksi yhdysvaltalaiset Ancestry ja Geni sekä ranskalainen GeneaNet, sekä mormonien ylläpitämä FamilySearch -palvelu.
Miten näihin palveluihin pitäisi suhtautua?
– Itse suhtaudun varovaisen positiivisesti, mutta myönnän hieman hämmästyneeni, kun löysin äitini kuolintiedon eräästä palvelusta jo ennen hautajaisia. Eniten olisin kuitenkin huolissani siitä, että jos omat tietoni ovat sukupuupalvelussa, ne ovat myös oikein.
Onko netin sukupuusivustoista hyötyä suomalaisille sukututkijoille?
– On ja ei. Sivustoilta voi helposti löytää paljon kiinnostavaa tietoa. Mutta sukututkimus vaatii myös kriittisyyttä, eikä verkossa voi aina olla varma tiedon paikkansa pitävyydestä ja yleensä lähdetiedotkin puuttuvat.
– Eniten iloa netin sukupuupalveluista voi olla henkilölle, joka ei aiemmin ole ollut kiinnostunut sukututkimuksesta. Hän saattaa hämmästyä omista sukujuuristaan ja siitä, kuinka paljon niistä on tietoa.
Ovatko netin sukupuusivustot ja -palvelut tulevaisuutta vai hetkellistä markkinahumua?
– Tällä hetkellä jotkut palvelut antavat markkinoinnissaan liian ruusuisen kuvan siitä, mitä ne pystyvät tarjoamaan. Sukututkimukseen ei ole oikotietä. Sukututkimus on vakavaa puuhaa ja siitä on markkinahumu kaukana.
Kuva: Rami Marjamäki. P.T. Kuusiluoma on Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja.
Juttua on korjattu: Jutussa oli virheellisesti yhdistetty Genea Net ja FamilySearch -palvelut.