Kirkon tuore julkaisu Kristityksi kääntyvän tukena ohjeistaa seurakunnan työntekijöitä seikoista, joita on syytä ottaa huomioon, kun muslimi haluaa kääntyä kristityksi.
Materiaalin tekemisessä on ollut mukana seurakunnissa ja kristillisissä järjestöissä toimivia ihmisiä, jotka ovat kulkeneet kristityksi kääntyneiden rinnalla. Julkaisun on toimittanut kulttuurien moninaisuuden ja maahanmuuton asiantuntija Ulla Siirto Kirkkohallituksesta.
Kulttuurinen tausta vaikuttaa paljon opetuksen ymmärtämiseen
Oppaassa painotetaan, että seurakunnan pitää olla kunnioittavasti ja vieraanvaraisesti avoin muiden uskontojen edustajille myös ilman tavoitetta heidän kääntymisestään kristinuskoon. Kun kiinnostus kristinuskoa kohtaan herää, siihen on toki vastattava.
Toiseen uskontoon kuuluvan aikuisen opetuksesta ei puhuta oppaassa aikuisrippikouluna vaan kasteopetuksena. Kasteopetukseen tuleva aloittaa kristilliseen uskoon tutustumisen alusta, ilman kulttuurisia pohjatietoja.
Oppaassa korostetaan, että jokainen tulkitsee uskonnon opetusta oman kulttuurinsa lähtökohdista. On todennäköistä, että kasteopetukseen osallistuvat muslimit ymmärtävät länsimaisen kristityn opettajan puheen toisin kuin hän kuvittelee. Myös päättelyketjut voivat olla eri kulttuureissa hyvin erilaisia.
On siis tärkeää puhua ja keskustella paljon sekä kysyä usein, mitä tarkoitit, miten sinä tämän ymmärsit. Apuopettajina kannattaa käyttää jo aiemmin kastekoulun käyneitä, jotka tuntevat opiskelijoiden kulttuuripiirin. Kasteopetus on myös räätälöitävä ihmisen koulutustaustan ja tietotason mukaan.
Opettajan kannattaa perehtyä islamiin ja sen eri tulkintoihin sekä oppilaidensa lähtömaiden kulttuuriin. Opettajan olisi hyvä ymmärtää erityisesti muslimien ja kristittyjen jumalakuvien eroja. Opetuksessa kannustetaan lukemaan rinnakkain Raamattua ja Koraania ja avaamaan niiden yhtäläisyyksiä ja eroja.
Tarinat ja keskustelu auttavat kristinuskon sisäistämisessä
Opetuksen sisällön ja ihmisen arkikokemuksen välille rakentuu usein silta ja ymmärrys tarinoiden kautta. Lähi-idän kulttuureissa käytetään paljon tarinoita ja välitetään perinnettä eteenpäin suullisesti. Niinpä evankeliumien vertaukset ja kertomukset auttavat monia sieltä saapuneita kristinuskon ymmärtämisessä.
Monet Suomeen tulleet muslimit eivät ole saaneet koulutusta analyyttiseen kriittiseen ajatteluun. Oppaan mukaan nämä ihmiset omaksuvat helposti kristinuskon arkensa ohjenuoraksi, mutta oman sisäisen hengellis-opillisen pohdinnan kuvaaminen voi olla suulliseen tiedonsiirtoon kasvaneelle lähes mahdotonta.
Koraanikouluissa painotetaan ulkoa oppimista. Jotta kristillinen kasteopetus sisäistyisi, opettajan kannattaa pyytää opiskelijoita kertomaan omin sanoin, mitä he ovat kuullet, ymmärtäneet ja oppineet. Uskon sisältöjen monipuolista pohdintaa voi oppia vähitellen.
Myös yhteisö on tärkeä. Kaikkea ei tarvitse tietää itse, vaan aina voi kysyä luottohenkilöltä. Opas suosittelee, että jokaiselle aikuiselle kastetulle etsitään oman seurakunnan aktiivisista maallikoista kummi, joka tukee seurakuntayhteyden kehittymistä.
Selkokieli auttaa sekä tulkatussa että tulkkaamattomassa opetuksessa
Kasteopetuksen tulkkaukseen kiinnitetään oppaassa paljon huomiota. Tulkkauksen tarve ja tulkkien saatavuus tulee selvittää ennen kastekoulun aloittamista. Oppaassa suositellaan, että tulkki olisi taustaltaan kristitty ja tuntisi kristillisen sanaston. Tulkkikeskuksesta tilatun tulkin uskonnollista taustaa voi kuitenkin olla vaikea selvittää yksityisyyden suojaa koskevien säännösten vuoksi.
Tulkkia käytettäessä opetuksen tulee olla erityisen selkokielistä. On käytettävä lyhyitä lauseita.
Kasteopetuksessa olisi hyvä opettaa suomeksi tai ruotsiksi ainakin sellaiset keskeiset termit kuin jumalanpalvelus, rukous, esirukous, ehtoollinen, virsi, raamattupiiri, kuoro ja diakonia. Näin maahanmuuttajat pystyvät kommunikoimaan muiden seurakuntalaisten kanssa. Seurakuntia kannustetaan myös perustamaan suomen- tai ruotsinkielen opiskeluryhmiä.
Suomea auttavasti osaavat voivat hyötyä kirkon selkokielisestä materiaalista ja selkomukautetusta Raamatusta.
Uskonnon vaihtamista seurauksineen on harkittava perusteellisesti
Kirkkolain mukaan Suomessa asuva, kotikuntaa vailla oleva ulkomaalainen voi liittyä evankelis-luterilaiseen seurakuntaan osallistuttuaan sen toimintaa kolmen kuukauden ajan. Kolmea kuukautta pidetään myös hyvänä kasteopetuksen kestona.
Opas painottaa, että uskon perusteita on hyvä opiskella rauhassa. Erityisen tärkeää on, että muslimi harkitsee perusteellisesti, haluaako todella vaihtaa uskontoaan. Islamin piirissä ei hyväksytä uskonnon vaihtamista ja se voi aiheuttaa jännitteitä ja vaikeuksia kääntyjän perhesuhteisiin. Kristityksi kääntynyt saatetaan jopa hylätä ja joissain tapauksissa häneen kohdistuu väkivallan ja kuoleman uhka.
Oppaassa käsitellään lyhyesti myös vakaumuksen aitouden todistamista osana turvapaikkaprosessia sekä seurakuntien työntekijöiden ja vapaaehtoisten mahdollisuuksia tukea siinä.
Oppaan voi ladata täältä.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Näin tuet kristityksi kääntyvää muslimia – uusi julkaisu antaa ohjeita seurakunnan työntekijöille