Näin kirkko vaikuttaa hallitusneuvotteluissa

Keskitalo_Jukka205Jukka Keskitalo kertoo Kotimaa24:lle, millaista työtä luterilainen kirkko tekee ja on tehnyt, jotta sen tavoitteet noteerattaisiin hallitusneuvotteluissa.

Kuuden puolueen hallitusneuvottelut käynnistyivät perjantaina Helsingissä Säätytalolla seminaarilla, jossa esitelmöi myös arkkipiispa Kari Mäkinen.

Hallitusneuvotteluilla on johtoryhmä ja kahdeksan työryhmää. Työryhmissä on poliitikkoja mutta myös jonkun verran asiantuntijajäseniä. Lisäksi neuvottelujen organisaatioon kuuluu kaksi etujärjestöjä edustavaa ryhmää. Ensimmäinen ryhmä liittyy talousasioihin ja toinen on järjestö- ja intressiryhmä, johon myös kirkkohallitus on kutsuttu mukaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitusneuvottelijat voivat halutessaan kuulla kirkkohallituksen edustajaa. On tiettävästi ensimmäinen kerta, kun kirkkohallitus on tällaisessa ryhmässä mukana. Kirkkohallituksen edustaja, joka on työryhmien, puolueiden ja yksittäisten neuvottelijoiden käytössä, onkin kutsuttu Säätytalolle jo lauantaina. Paikalle menee kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo.

Keskitalo uskoo mukanaolon järjestö- ja intressiryhmässä johtuvan kirkon aktiivisuudesta eduskuntavaalien alla.

Kirkkohallitus on myös muutoin ollut aktiivinen valtiovallan suuntaan. Ennen vaaleja Mäkinen ja Keskitalo tapasivat eduskuntapuolueiden johtoa. Vaalien jälkeen on puolestaan tavattu yli tusinan verran keskeisiä hallitusneuvottelujen vaikuttajia mukaan lukien neuvottelujen vetäjä Jyrki Katainen.

Köyhyystyöryhmän työllä hyvä vastaanotto

Luterilainen kirkko on esittänyt tulevaan hallitusohjelmaan kirjaukset suomalaisten terveys- ja tuloerojen kaventamisesta, perheiden ja vanhemmuuden tukemisesta sekä toimista köyhimpien maiden ruokaturvan parantamiseksi. Lisäksi esitetään kirkon hoitamien lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien, kuten hautausmaiden ylläpidon täysimääräistä korvaamista, ja sitä, että kirkon yhteisövero-osuus säilyisi vähintään nykyisellä eli 2,55 prosentin tasolla. Näitä asioita kirkko ajaa edelleen. Yhteisöveron osalta tavoite lausutaan tällä hetkellä näin:

- Jako-osuuden tulee olla tasolla, joka kattaa kirkon lakisääteisistä tehtävistä aiheutuvat nettomenot, Keskitalo kertoo.

Arkkipiispa Kari Mäkinen kokosi laajapohjaisen köyhyystyöryhmän, joka julkaisi tavoitteensa pian vaalien jälkeen. Köyhyysryhmän työ on Keskitalon mukaan otettu hyvin vastaan eri puolueissa.

- Näyttää siltä, että köyhyysteema ja toimeentulokysymykset ovat aika keskeisesti esillä hallitusneuvotteluissa ja myös nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Uskon, että alimman perusturvan tason korottaminen, johon köyhyysryhmä viittasi, on myös myötätuulessa – ja se että kiinnitetään huomiota peruskoulunsa päättävien nuorten työhön tai koulutukseen pääsemiseen heti peruskoulun päätyttyä.

Kirkkohallitus on pitänyt erityisesti yhteyttä henkilöihin, jotka ovat hallitusneuvottelujen hyvinvointipoliittisessa ryhmässä (sosiaali- ja terveysasiat), talousryhmässä ja koulutuspoliittisessa ryhmässä. Talousryhmän työskentelyssä kirkko pyrkii vaikuttamaan erityisesti yhteisövero-osuuteen liittyviin kysymyksiin. Kansanedustaja Ilkka Kantolan johtama koulutuspoliittinen ryhmä puolestaan käsittelee esimerkiksi perusopetuksen uudistamista, jossa kirkkoa kiinnostaa erityisesti uskonnonopetuksen asema.

Hallitusneuvotteluissa ovat mukana, kokoomus, SDP, vihreät, Vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja RKP.

Lue myös: "Yhteiskunnan eriarvoistumiseen puututtava"