Näin Juha Sipilän säätiö tukee

Minna-Maaria ja Juha Sipilä Säätiö on tukenut avokätisesti suomalaisten lähetysjärjestöjen työtä sekä humanitaarista työtä.

Säätiön hallituksen jäsenenä sen perustamisesta saakka ollut Ari Juntunen valottaa Kotimaa24:lle säätiön toimintatapoja.

– Humanitäärinen ja lähetystyö ovat molemmat yhtä vahvoja, Juntunen kertoo.

Juntunen toteaa, että säätiö on tukenut muun muassa luterilaisen kirkon virallisten lähetysjärjestöjen työtä. Hän mainitsee esimerkiksi Suomen Pipliaseuran, Suomen Lähetysseuran sekä Kansanlähetyksen. Myös kirkollisen Kansan Raamattuseuran hän nostaa esiin, vaikka se ei ole virallinen lähetysjärjestö.

– Vuosien varrella kirjo on ollut aika laaja ja perustuu arviointiin kunkin lähetysjärjestön sen hetkisistä tarpeista.

– On tuettu myös eri projekteja Kirkon Ulkomaanavussa.

Tavallisten ihmisten lahjoituksiin verrattuna säätiön tukisummat ovat merkittäviä.

– Sanotaan nyt, että tuhansissa euroissa liikkuu kohdekohtaisesti.

Suuri osa avustuksistahan menee myös yksityisten, köyhien avustamistyöhön. Juntusen mukaan diakoninen puoli on kaikkein vahvin vaikutin säätiön toiminnassa. Lähetys- ja humanitaarisen työn ohella yksityishenkilöiden auttaminen on siis toinen puolikas, johon apu suuntautuu.

Anomuksia tulee isot määrät

– Meillehän tulee ympäri Suomen anomuksia valtavat määrät. Ne tulevat seurakuntien diakoniatyöntekijöiden kautta meille. He käyvät ensin tarpeellisuusarvion ja sitten se suoritetaan meillä säätiössä.

Kirkon diakoniarahasto on myös säätiön yhteistyökumppani.

Juntusen mukaan koko maa on toiminta-alueena. Lähetystyötä on tuettu esimerkiksi Virossa ja Venäjällä. Rakennusprojekteihin, kuten kirkkojen rakentamiseen, säätiö ei ole kuitenkaan osallistunut.

– Toimintapuolelle, katastrofitilanteissa milloin niitä on missäkin päin maailmaa, on akuutisti suunnattu. Se lähtee siitä, että missä tahansa hätää ja kriisiä on, siihen koetetaan omalta osalta olla auttamassa.

Juntusen mukaan säätiö ei jaa esimerkiksi starttirahaa yrittäjille.

– Se on auttamisjärjestö. Yksityisiä henkilöitä tuetaan, konkurssin tehneitä yrittäjiä on autettu heidän hätätilassaan – kun kaikki on mennyt, omaisuus ja rahat ja perhe elää köyhyydessä. Sellaisiin tilanteisiin on suunnattu rahaa, ihan tällaisiin arkipäivän tarpeisiin.

Tukipolitiikka ei ole ollut rajaavaa

Ari Juntunen on Lähetysyhdistys Rauhan Sanan hallituksen puheenjohtaja. Rauhan Sana on yksi lestadiolaisuuden haara, joka tiedetään myös keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän taustayhteisöksi.

Minna Maaria ja Juha Sipilä Säätiö on tukenut myös Rauhan Sanan lähetystyötä ja projekteja kentällä.

Vanhoillislestadiolaisuutta edustava Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ei ole anonut varoja säätiöltä.

Säätiön tukipolitiikka ei ole ollut rajaavaa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös muiden kuin luterilaisen kirkon toimijat ovat voineet saada rahoitusta. Tärkeää on ollut, että työ on kristillistä työtä. Muidenkin kirkkokuntien kuin luterilaisen kirkon ovat saaneet rahoitusta.

– Niitä ei ole rajattu, eri kirkkokunnat ja eri herätysliikkeet ovat saaneet. Kun mainitsee jotakin, jää jotakin pois, parempi puhua yleisellä tasolla. Meillä ei ole rajauksia, se lähtee tarpeesta käsin.

Kun kysyy säätiön visiosta, Juntunen vetoaa Jeesuksen esimerkkiin.

– Me autetaan sekä hengellisesti että aineellisesti, kun se on meille mahdollista. Ei sitä sen kummemmin ole rajattu. Meillä ei ole pelkästään lähetyskäsky siinä taustalla vaan humanitäärinen avustustyö on yhtä suuri vähintään aivan niin kuin Jeesuksella, että hän ruokki nälkäiset ja vaatetti alastomat ja toisaalta julisti sanaa sitten. Tällainen kristillinen lähimmäisenrakkaus on se vaikutin siinä yksinomaan.

Tukea peruspääoman tuotoilla

Jo aiemmin julkisuudessa on kerrottu, että rekisteritietojen mukaan säätiön tarkoituksena on edistää kristillisen lähetys- ja opetustyön sekä humanitäärisen työn tekemistä Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi säätiö voi tukea köyhien ihmisten elinolojen parantamiseen tähtäävää tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Säätiön peruspääomaksi Sipilät lahjoittivat aikanaan kymmenen miljoonaa markkaa. Ari Juntunen vahvistaa nämä tiedot Kotimaa24:lle.

– Muun muassa Afrikassa tutkimus- ja kehitystyöllä on tuettu erilaisia projekteja, paikallisia projekteja, eri kylien projekteja.

Juntusen mukaan säätiön auttamistyön päätulonlähde on pääoman sijoitustoiminnasta tulevat tuotot.

– Mutta on myöskin joitakin yksityisiä ihmisiä, jotka silloin tällöin lahjoittavat säätiölle, koska tuntevat sen toiminnan.

Juntunen kertoo, että Juha Sipilä on säätiön perustajajäsen, mutta hän ei ole tällä hetkellä hallituksen jäsen.

Ari Juntusen mukaan säätiön tukisummat ovat vaihdelleet vuosittain jonkin verran. Säätiön olemassaoloaikana kokonaistukisumma on liikkunut miljoonissa euroissa. Säätiö on perustettu vuonna 1998.

Radio Dein Oulun toiminta mahdollistui 

Yksi säätiön tukea saaneista on kristillinen kaupallinen radiokanava Radio Dei. Radion toimitusjohtaja ja päätoimittaja Kirsi Rostamo kertoo Kotimaa24:lle, että säätiön panos oli ratkaiseva, kun kanava alkoi kuulua Oulussa. Tuolloin, noin 2001–2002 Rostamo arvioi saaneensa säätiöltä tukeaa vajaat 100 000 markkaa.

– Käytännössä ei olisi ollut mahdollista aloittaa Oulussa ilman tätä. Minulla oli hyvin tappiollinen tase silloin.

– En ole koskaan esimerkiksi Juha Sipilän kanssa asiasta puhunut, vaan se on säätiö, johon hakemus lähetettiin.