Sanomalehti Karjalaisen mukaan tällä hetkellä jopa joka neljäs avioerohakemuksen jättänyt pariskunta muuttaa mieltään ja peruu eron. Pääkaupunkiseudulla eron peruuttaa jo lähes 30 prosenttia erohakemuksen jättäneistä aviopareista. Kotimaa24 haastatteli kirkon asiantuntijoita ilmiöstä.
Vaasan suomalaisen seurakunnan perheneuvojana työskentelevälle, erityistason perheterapeuttina toimivalle Saara Kinnuselle ilmiö on tuttu.
– Ero saatetaan panna vireille äkillisesti, kun sukset menevät ristiin ja suututaan kovasti. Ero ei olekaan pitkään harkittu asia, vaan pikaistuksissa tehty. Kun mieli vähän rauhoittuu ja tilannetta ruvetaan katsomaan, siitä löydetäänkin ulospääsyjä. Tämän takia on erittäin viisasta, että on olemassa harkinta-aika, jolloin mietitään kannattaako näin isoihin muutoksiin ryhtyä, Kinnunen sanoo.
Pääkaupunkiseudulla avioerohakemuksen jättäneistä pareista joka kolmas päättää jatkaa yhdessä. Myös Helsingin perheasian neuvottelukeskuksen perheneuvojan Pekka Vaaramon mielestä erojen peruutusten yleisyys voi ilmentää sitä, että erohakemus on jätetty kesken prosessin.
– Toisaalta se voi kertoa myös siitä, että ihmisillä on vahva halu jotenkin pyrkiä parempaan suhteeseen ja he myös ehkä onnistuvat ratkaisemaan hakemuksen jälkeen ongelmiaan toisella tavalla, Vaaramo toteaa.
Avioeron vireillepaneminen on prosessina vanhemmille vaikea, mutta se koskettaa aina myös lapsia. Kirkkohallituksen perheasioiden koulutussihteeri Tero Pulkkinen toteaa, että riippuu täysin kokonaistilanteesta, onko eron peruuttaminen lasten kannalta hyvä vai huono asia.
– Kovin harvat asiat parisuhteessa ovat yksioikoisia. Jos eroa on alettu hakea hätiköidysti, ja sitten huomattu, että edellytykset rakentaa hyvää kotielämää ovat olemassa, on peruminen toki myönteinen käänne. Mutta jos kotielämä on jatkuvasti ristiriitaista, turvatonta ja eron hakemista pidetään jonkinlaisena valtapelinä, voi olla lapsille vähemmän stressaavaa ja parempi tilanne elää turvallisessa ja rauhallisessa yhden huoltajan kodissa, Pulkkinen sanoo.
Lasten sydäntäsärkevä ja ehkä epärealistinen toive on monesti viimeiseen asti se, että eroa harkitsevat vanhemmat palaavat yhteen.
– Niin vahva lasten toivomus on, että he vielä erillään asumisen jälkeenkin elättävät toivoa siitä, että vanhemmat palaavat yhteen. Ne erotilanteet, joissa lapsetkin toivovat eroa, eivät yleensä päätykään siihen, että vielä jatketaan ja yritetään yhdessä, Kinnunen toteaa.