Väitöskirjansa Lutherin Mariakäsityksistä tehnyt Anja Ghiselli sanoo, että Luther seurasi Marian kohdalla katolisen kirkon oppia.
– Luther liittyy vanhaan katoliseen käsitykseen Mariasta. Sillä hetkellä, kun Pyhä Henki tulee Mariaan, Maria tulee synnittömäksi eli neitsyeksi.
Luterilainen kirkko ajattelee Lutherin jäljissä, että Maria oli neitsyt ennen Kristuksen syntymää, hän pysyi neitsyenä synnytyksen aikana ja jäi neitsyeksi sen jälkeen. Katolisen dogmin vuodelta 1854 mukaan Maria myös sikisi synnittömänä. Siinä luterilaisuus ottaa pesäeroa katolisiin.
Oppi Marian ikuisesta neitsyydestä on saanut vaihtelevia tulkintoja kirkon historian aikana. Kirkkoisät Ignatius Atiokialainen ja Justinus opettivat, että Marialle syntyi muitakin lapsia. Käsitys Marian ikuisesta neitsyydestä vakiintui kirkon opetukseen 500-luvulla ja vahvistettiin vuonna 649 lateraalisynodissa.
– Marian synnittömyys oli tärkeä, koska se takaa Jeesuksen synnittömyyden ja se on kaksiluonto-opin perustana. Sen sijaan kaksiluonto-opin kannalta myöhempi neitsyys ei ole tärkeää, sanoo Ghiselli.
Miten Luther sitten selitti Raamatussa esiintyvät Jeesuksen veljet?
– Lutherin mukaan juutalaisten sukukäsitys oli laajempi ja Jeesuksen veljistä puhuttaessa voidaan puhua Jeesuksen serkuista. Toinen tulkinta on, että Jeesuksen veljet ovat Joosefin lapsia edellisestä avioliitosta, sanoo Ghiselli.
Lue myös Kari Kuula: Neitseistäsyntymisestä virheellisiä uskomuksia