Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan pääsiäisen jälkeen mahdollisesti toteutettavat liikkumisrajoitukset pääkaupunkiseudulla ja Turussa olisivat mittakaavaltaan historiallisia.
– Mutta niin on koko tämä pandemiakin. Olen varma siitä, että tästä ajanjaksosta tulee kokemus, jota kukaan meistä ei elämänsä aikana unohda, Annika Saarikko (kesk.) toteaa.
Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi mahdollisesti toteutettavista liikkumisrajoituksista päätetään vasta pääsiäisen jälkeen. Tämä kertoo Saarikon mukaan siitä, että valmistelut halutaan tehdä huolella. Ne ovat perustuslaillisesti vaativia, ja valmistelu ottaa siksi oman aikansa.
– Tautitilanteen hoidon näkökulmasta se on tietenkin harmi mutta perusoikeuksien vaalimisen kannalta välttämätöntä.
Jos eduskunta hyväksyy rajoituksia koskevat lakiesitykset, valtioneuvosto huolehtii tautitilanteen edellyttäessä niiden aktivoinnista asetuksella.
– Eduskunta voi myös niin halutessaan muuttaa lakiesitystä, Saarikko muistuttaa.
Liikkumisrajoitukset eivät muodostu ennakkotapaukseksi
Juuri nyt pääsiäisen alla on Saarikon mukaan varovaisia merkkejä tautitilanteen kääntymisestä hyvään suuntaan. Mutta tartuntoja on edelleen liikaa, jotta voitaisiin olettaa tulevan kesän muodostuvan suhteellisen normaaliksi.
Saarikko ymmärtää kaikkien suomalaisten odottavan kesää, jolloin voitaisiin vapaammin tavata ystäviä ja viettää perhejuhlia.
– Onhan se kirkollekin tärkeä kysymys. Ja erityisesti kulttuurialalle se on suorastaan elämänlangan kysymys. Kaikista näistä syistä nykyinen tartuntatilanne pitää saada laantumaan kunnolla.
Saarikko ei usko, että liikkumisrajoitusten kaltainen mahdollinen perusoikeuksien rajoittaminen toimisi ennakkotapauksena vastaaville toimille jossakin muussa yhteydessä.
– Siksi mahdollinen lainsäädäntö pitää nyt punnita poikkeusaikojen lainsäädännön tavoin. Jos katsotaan Eurooppaan, niin liki kaikissa maissa on ollut käytössä vastaavanlaisia rajoituksia.
Kirkko on toiminut pandemiassa mallikkaasti
Jos liikkumisrajoituksia tulee, ne vaikuttavat myös uskonnonvapausasioihin. Saarikko kertoo pitäneensä tärkeänä, että lainsäädännön valmistelun loppusuoralla oltiin tiiviissä yhteistyössä eri uskontokuntien edustajien ja erityisesti evankelis-luterilaisen kirkon johdon kanssa.
– Olin yhteyksissä moniin piispoihin, ja arkkipiispan kanssa meillä oli useitakin keskusteluja. Pidin tätä vuorovaikutusta hyvin arvokkaana ja uskon, että se myös lisäsi hallituksen ymmärrystä uskonnonvapauskysymyksen kaltaisen perusoikeuden tunnistamisessa ja toteutumisessa näissä poikkeusoloissa.
Ministeri haluaa kiittää kirkkoa, sen työntekijöitä ja seurakuntalaisia.
– He kaikki ovat olleet mallikkaita rajoituksien noudattamisessa ja erilaisten uusien käytänteiden luomisessa.
Saarikko kertoo myös arvostavansa suuresti sitä, että vaikka tartuntatautilain säännökset eivät ole kaikilta osin koskeneet suoraan uskonnollisia yhdyskuntia, erityisesti evankelis-luterilainen kirkko on halunnut toimia tiiviinä osana yhteiskuntaa ja rakentaa korona-ajan todellisuutta.
”Kirkon avulle on nyt valtava tilaus”
Annika Saarikko korostaa sitä, että koronakriisillä on henkinen ja hengellinen ulottuvuutensa.
– Kriisin pitkittyessä viha, väsymys, pettymys ja huoli ovat maassa lisääntyneet. Myös pari- ja perhesuhteet ovat koetuksella. Kirkon tarjoamalle avulle ja palveluille on nyt valtava tilaus.
Saarikko huomauttaa, että uskonnonvapauden varmistamiseksi myös liikkumisrajoituksien olosuhteissa lakiesityksessä on pykälä, jossa nimenomaan todetaan oikeus sielunhoidollisiin tapaamisiin, kasteeseen ja hautaan siunaamiseen.
– Nämä kohdat syntyivät tiiviissä vuorovaikutuksessa kirkon kanssa.
Saarikko ei usko, että nyt suunnitellut rajoitukset voisivat jatkossa toimia kevein perustein ennakkotapauksina myöskään uskonnonvapauden rajoittamiseksi.
– Kysymystä pohdittiin tarkkaan, ja hengellisyyden olemassaolo tunnistetaan. Juridisesti uskonnon harjoittamisen oikeus nähdään myös poikkeusoloissa.
Pandemia on kuin tsunami
Pandemian aiheuttaman kriisin hoidossa kysytään myös sitä, minkälaisten arvojen mukaan eri toimenpiteitä tehdään.
Saarikon mukaan hallituksen koronatoimien taustalla ovat epidemiologien katsaukset. Niitä käsitellään yhdessä terveyden ja turvallisuuden, yhteiskunnallisten vaikutuksien, yhteiskunnan henkisen kestokyvyn ja talouden reunaehtojen näkökulmien kanssa.
Myös koronapandemian jälkeinen aika tulee. Saarikko käyttää sanaa ”jälleenrakentaminen”. Hän on arvokysymyksistä puhuttaessa huolissaan siitä, että kriisin aikana vain voimakkaimmat edunvalvontaäänet kuuluvat läpi.
– Ne, joiden asiat olivat huonosti jo ennen kriisiä, ovat kriisin jälkeen todennäköisesti entistä huonommassa jamassa.
Ministeri vertaa pandemiaa ja sen väistymistä tsunamiin: vasta seuraavana aamuna tiedetään, mitä se oikeasti peitti alleen.
– Tästä syystä arvokeskustelua kaivataan erityisen paljon jälleenrakentamisessa.
Pääsiäinen lähiperheen kesken
Vuoden 2021 pääsiäinen on jo toinen korona-ajan pääsiäinen. Saarikko kertoo lapsuudenkodin perinnön vaikuttaneen hänen omaan pääsiäisenviettoonsa.
– Pääsiäinen on tärkeä juhla. Siihen on minun kodinperinnössäni liittynyt sen hengellisen annin lisäksi keväisyys, ilo, keltainen pöytäliina ja juhlaruoat.
Tänä vuonna Saarikko viettää monien muiden suomalaisten tavoin pääsiäistä vain lähiperheen kesken. Lasten kanssa on kylvetty rairuohot, tehty virpomisoksat. Pääsiäismunien maalaaminenkin on nyttemmin palannut Saarikon pääsiäiseen.
– Siihen kuuluvat isovanhemmat, joiden kanssa olemme olleet korona-aikana muutenkin tekemisissä. Myös jo rokotettu iso-isoäitini voi olla meidän mukanamme. Naapurin nautatilan tuotteista varmaankin laitamme juhla-aterian. Ja jos sää sallii, niin tarkoitus on aloittaa jo puutarhatöitäkin.
Lue myös:
***
Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ministeri Annika Saarikko Kotimaalle: Uskonnon harjoittamisen oikeus nähdään myös poikkeusoloissa