Ateismin syntyä, historiaa ja nykyisyyttä tutkinut uskontotieteen tohtorikoulutettava Mikko Sillfors sanoo, että uusateismista on nimestään huolimatta vaikea löytää sisällöllisesti mitään radikaalisti uutta perinteiseen ateismiin verrattuna.
– Merkkejä naturalismista eli yliluonnolliset tekijät hylkäävästä ajattelusta sekä siihen liittyvästä ateismista löytyy jo antiikin ajalta esimerkiksi Kreikasta ja Intiasta, Sillfors muistuttaa.
– Todennäköisesti yksittäisiä ateisteja, eli ihmisiä, jotka eivät usko jumaliin, on ollut niin kauan kuin jumalauskoakin. Ateismi on luultavasti kuitenkin ollut pitkään harvinaisempaa.
Sillfors näkee, että ateismin yleistymistä selittävät useat samanaikaiset sosiokulttuuriset vaikuttimet.
– Vauraus, turvallisuus, luonnosta eriytyminen, uskonnonvapaus, naturalististen selitysten olemassaolo ilmiöille, tieteellinen koulutus, uskonnon ja valtion liiton heikkeneminen sekä ateistisen uskontokritiikin näkyvä läsnäolo kulttuurissa, Sillfors luettelee.
– Merkittävä vaikutus on myös Internetillä ja sosiaalisella medialla, joiden avulla ateismia ja uskontokritiikkiä voidaan helposti ja nopeasti levittää.
Silforas myös arvelee, että ”kärkäs uskontokriittinen uusateismi ja sen edustajat vain tuppaavat saamaan mediassa eniten huomiota”.
Lue Janne Könösen
Kotimaa Prohon tekemä laaja juttu täältä