Jukka Keskitalo arvioi hallitusneuvotteluja Kotimaa24:n pyynnöstä.
Kansliapäällikkö Keskitalo, millä mielin otitte vastaan hallitusneuvottelujen keskeytymisen?
– Käänne oli kaiken kaikkiaan yllättävä. Tosin neuvotteluiden vaikeus kävi selvästi ilmi kuluneiden parin viikon aikana. Vaikka neuvottelut monissa asiaryhmissä etenivätkin, tuntui vahvasti siltä, että kaikki oli tavallaan auki, niin kauan kuin talouden isosta kuvasta ei ollut yksimielisyyttä. Toisella tasolla asiaa miettiessäni tulee mieleen myös se inhmillinen ulottuvuus, että parin viikon rutistuksen jälkeen neuvottelijat mahtavat olla aika väsyneitä.
– Tilanteen nopea muutos merkinnee kuitenkin sitä, että johtavat poliitikot joutuvat miettimään tilannetta pyhienkin aikana, vaikka varsinaiset neuvottelut ovatkin keskeytyksissä. Voimia tahdon toivottaa kaikille vastuullisilla paikoilla oleville.
Millä tavoin kirkko ja kirkkohallitus nyt seuraavat muuttunutta tilannetta?
– Neuvotteluissa tulee nyt helatorstain ja viikonlopun ajaksi tauko. Seuraamme tilannetta aktiivisesti eri lähteistä. Kun on tiedossa miten edetään, orientoidumme sitten sen mukaan. Kirkkohallituksen pyrkimyksenä on jatkossakin vaikuttaa kirkon asettamien hallitusohjelmatavoitteiden suuntaisesti.
Millainen rooli kirkkohallituksella on ollut tähän saakka, kun hallitusneuvotteluja on käyty pari viikkoa?
– Kirkkohallitus on ollut ollut niiden asiantuntijatahojen joukossa, jotka ovat voineet pitää yhtä asiantuntijaa kerrallaan hallitusneuvottelupaikalla Säätytalolla. Olemme olleet käytettävissä, jos ja kun alakohtaiset ryhmät, puolueet tai yksittäiset neuvottelijat ovat halunneet kuulla kirkon kantoja. Hyödyllisiä ja asiapitoisia keskusteluja eri puolueiden edustajien kanssa on ollut runsaasti.
Miltä hallitusneuvottelut ovat näyttäneet tietojenne mukaan tähän saakka kirkon hallitusohjelmatavoitteiden kannalta?
– Tätä on hyvin vaikea arvioida, koska tulosta ei ole vielä neuvotteluissa saavutettu. Yleisesti ottaen voi kuitenkin todeta, että kirkon kannanotot muun muassa köyhyysteeman on otettu myönteisyydellä vastaan. Myöskin muiden tavoitteiden, kuten kirkon yhteiskunnallisten tehtävien korvaamisen ja vaikkapa uskonnonopetuksen osalta on käyty hyviä keskustelluja. Aika sitten näyttää, millaiseen lopputulokseen näissä asioissa päädytään.
Millainen hallituspohja olisi kirkon kannalta paras?
– Kirkko ei ota kantaa halltuspohjaan, eikä sekaannu tälla tasolla politiikkaan. Kirkon tehtävänä on edistää kristillisestä etiikasta nousevia asioita yhteiskunnassa oli hallituspohja mikä tahansa.
* Luterilainen kirkko on esittänyt tulevaan hallitusohjelmaan muun muassa kirjauksia suomalaisten terveys- ja tuloerojen kaventamisesta, perheiden ja vanhemmuuden tukemisesta sekä toimista köyhimpien maiden ruokaturvan parantamiseksi.
* Arkkipiispa Kari Mäkisen koolle kutsuma köyhyystyöryhmän tavoitteiden pääkohdat olivat nuorten tulevaisuuden turvaaminen, työllisyysmahdollisuuksien parantaminen, alkoholihaittojen vähentäminen, kansalaisjärjestötoiminnan turvaaminen sekä ansio- ja perusturvan vahvistaminen.