Mielipide: Uusia rukouksia kirkollisiin toimituksiin kirjoitetaan parhaillaan

Tuomiorovasti Antti Kujanpää nosti mielipidekirjoituksessaan (Kotimaa 7.2.) esiin tärkeän asian. Käsikirjan rukousten kieleen liittyvä ongelma on havaittu laajasti, ja toimeen on jo tartuttu. Kirjailija Anna-Mari Kaskisen johtama työryhmä on syksystä 2018 alkaen kirjoittanut uusia rukouksia kirkollisiin toimituksiin.

Työryhmään kuuluvat lisäksi Tuomasyhteisön toiminnanjohtaja Pirjo Kantala, maahanmuuttajatyön pappi Timo Viitanen, kappalainen Maria Siekkinen, kehitysvammaistyön pappi Pertti Arola, piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala, projektisihteeri Timo-Matti Haapiainen ja johtava asiantuntija Terhi Paananen.

Kirkollisiin toimituksiin osallistuu paljon niitä, jotka eivät usein hakeudu seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla mukana on väkeä eri kulttuureista ja hengellisistä taustoista. Siksi juuri toimituksissa kieleen tulee kiinnittää erityisesti huomiota. Kielen tulee liittyä luontevasti ihmisten elämään.

Toisaalta rukoukset kantavat mukanaan myös kirkon oppia. Kirkollisten toimitusten rukousten ei kuitenkaan tulisi olla rukouksen muotoon puettua kirkon opin sanoittamista. Tavoitteena on ymmärrettävä, inklusiivinen rukouksen kieli, joka avautuu myös niille, joille kirkolliset käsitteet eivät ole tuttuja. Työryhmä on jo pyytänyt rukouksista vähän palautetta. Erityisen paljon kiitosta on tullut uusista selkokielisistä rukouksista.

Kujanpään kritiikin yksi kärki kohdistuu päivän rukousten ja esirukousten sanoituksiin. Esirukousten laatiminen ja lukeminen ovat jo nyt Jumalanpalveluksen oppaan mukaan seurakuntalaisten tehtävä. Jo sillä, että eri-ikäiset seurakuntalaiset osallistuvat rukousten kirjoittamiseen ja lukemiseen, on rukousten kielen kannalta suuri merkitys. Kirkkohallituksessa on myös työn alla päivän rukousten selkomukautusten tekeminen.

Kutsumme kaikkia kiinnostuneita mukaan talkoisiin kielen uudistamiseksi. Työryhmälle saa antaa palautetta. Palautteen antamisen aika on syksyllä 2020. Tätä varten järjestetään palauteseminaareja, ja palautetta voi antaa myös sähköisesti. Palautteen antajaksi voi ilmoittautua yksittäinen ihminen tai vaikka seurakunta.

Anna-Mari Kaskinen

kirjailija, Uusien rukousten työryhmän puheenjohtaja

Terhi Paananen

johtava asiantuntija, jumalanpalvelus ja hengellinen elämä, Kirkkohallitus

Petri Määttä

vt. kirkkoneuvos, toiminnallinen osasto, Kirkkohallitus

Mielipidekirjoitus on julkaistu 14.2.2020 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

Kuva: Jukka Granström

Lue myös:

Mielipide: Ajan hammas söi 20 vuotta sitten uudistettujen messukirjojen kielen

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliDosentti Mikko Malkavaara: Uskonnollisuus on palannut julkiseen elämään konservatiivisena voimana
Seuraava artikkeliHiippakuntien äänestysprosenteissa suurta vaihtelua – papit äänestivät taas laiskasti

Ei näytettäviä viestejä