Mielipide: Kirkko ei ole hallinnossaan ajan tasalla

Vahvoista puheenvuoroista päätellen Kipa eli Kirkon palvelukeskus on ollut taloudellinen floppi. Miten tässä näin pääsi käymään?

Jos johto on toiminut huonosti, katseet kannattaa kääntää valvovaan tahoon eli hallitukseen sekä viime kädessä hallituksen nimittäjään. Kirkkohallitukseen kuuluvat arkkipiispa puheenjohtajana, kaksi muuta piispaa sekä kirkolliskokouksen valitsemat kaksi pappia ja yhdeksän maallikkoa, yksi jokaisesta hiippakunnasta.

Kirkkohallituksen valintaperusteet ovat kiintiöpohjaisia ja edustuksellisia. Useimmissa muissa organisaatioissa, varsinkin yritysmaailmassa, tällaista valintaperustetta pidetään aikansa eläneenä. Hallituksilta edellytetään ennen kaikkea monipuolista asiantuntemusta, joka määritellään voimassa olevan strategian mukaisesti.

Kaikissa vaiheissa pidetään tärkeänä, että hallituksissa on vahva toimiala- ja talousosaaminen. Jos tiedossa on esimerkiksi ICT- ja digipanostuksia, huolehditaan siitä, että hallituksen sisällä on riittävästi ICT-ymmärrystä.

Tämä takaa sen, että merkittävissä valinnoissa hallitus ei ole ulkopuolisten eikä talon sisäistenkään asiantuntijoiden armoilla, vaan siinä on henkilöitä, jotka osaavat tehdä oikeita kriittisiä kysymyksiä. Edustuksellisesti valitulla hallituksella ei lähtökohtaisesti aina ole eikä siltä edes vaadita sentyyppistä talousosaamista, jota tarvittaisiin Kipan kaltaisten kokonaisuuksien arvioimiseen.

***

Suurissa yhtiöissä hallituksen nimittäminen on pitkä prosessi. Kandidaatteja haastatellaan ja joskus jopa testataan. Samalla varmistetaan, että jäsenten kombinaatio on sopiva yhdistelmä erilaisia osaajia, taustoja ja persoonia. Puhutaan diversiteetistä.

On sanottu, että kirkon ei tule ottaa mallia yrityksistä tai ylipäänsä maallisesta hallinnosta. Vuosisatojen kuluessa kuitenkin maalliset ja kirkolliset hallinnot ovat oppineet toisiltaan. Hallinto on periaatteessa järkevää maallista toimintaa, johon luonnollisesti kuuluu vahva toimialaosaaminen, kirkon tapauksessa teologia ja kirkon elämä.

Olen vuosien ajan päässyt läheltä seuraamaan maan parhaiden hallitusosaajien ajattelua ja työtä. Kirkko ei mielestäni ole hallinnossaan ajan tasalla. Sen hallintorakenne tulisi uusia perusteitaan myöten. Ensimmäinen askel olisi kirkkohallituksen valintakriteerien arviointi sekä hallituksen koon pienentäminen.

Tapio Aaltonen

Kirjoittaja on rovasti ja Boardman-partneri.

Mielipidekirjoitus on julkaistu 28.2.2020 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

Kuva: Olli Seppälä

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.