Eduskuntatalon edessä Helsingissä järjestettiin lauantaina mielenilmaus turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja uskonnonvapauden puolesta. Mielenilmauksen taustalla oli yhteiskristillinen Hätähuuto–Upprop-kampanja. Järjestäjien joukossa oli erityisesti maahanmuuttajatyössä mukana olevia vapaaehtoisia ja työntekijöitä pääkaupunkiseudun seurakunnista.
Tammisaaresta alkunsa saaneen kampanjan tiedotteessa todetaan, että oikeusturvan ja uskonnonvapauden ongelmat koskevat erityisesti kristittyjä ja kristinuskoon kääntyneitä turvapaikanhakijoita. Kampanjalla halutaan nostaa esiin vakaumuksen arviointi turvapaikkakäsittelyssä ja kysytään, miksi seurakuntien työntekijöiden arvioita ei oteta vakavasti.
Eduskuntatalon eteen saapui arviolta parisataa mielenilmaukseen osallistujaa. Heille puhuivat muiden muassa lakimies Mikael Karttunen ja kansanedustaja Päivi Räsänen (kd).
Räsänen sanoi pitävänsä tietämättömänä ja kyynisenä tulkintaa, että uskontoa vaihdettaisiin vain turvapaikan saamisen toivossa.
”Suomalaisessa yhteiskunnassa uskonnonvapaus on keskeinen perusarvo. Se on myös kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaatimus. Se sisältää niin Suomen kansalaisten kuin kaikkien täällä elävien oikeuden uskoa ja harjoittaa uskontoa, samoin oikeuden uskonnottomuuteen, mutta siihen kuuluu myös oikeus vaihtaa uskontoa”, Räsänen sanoi.
Puheensa lopuksi Räsänen vetosi sisäministeri Kai Mykkäseen (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäseen (kok.), että uskonnollista vainoa pakenevien tilanne selvitettäisiin perusteellisesti.
Loppurukouksen ja kampanjan julkilausuman luki Roihuvuoren seurakunnan kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen.
Julkilausumassa esitettiin huoli siitä, ettei Maahanmuuttovirasto ole ottanut kristityksi kääntymistä riittävän vakavasti.
”Turun yliopiston, Åbo Akademin ja yhdenvertaisuusvaltuutetun tutkimuksessa Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevissa päätöksissä erityisen suuri muutos näyttää olevan juuri uskonnon perusteella arvioitavassa kansainvälisen suojelun tarpeessa. Vaikuttaa siltä, että uskonnon merkitys on aliarvioitu tai ohikatsottu”, julkilausumassa todettiin.
Julkilausumassa ymmärrettiin, ettei kaste automaattisesti voi taata turvapaikkaa, mutta sen vaikutukset tulee tunnistaa ja tunnustaa huomattavasti nykyistä selkeämmin.
”Esitämme Suomen Ekumeenisen Neuvoston suosituksen (2017) perusteella sitä, että seurakuntien pastoreiden antaman vakuutuksen ja todistuksen painoarvoa turvapaikkaprosessin kokonaisuudessa vahvistetaan. Seurakuntien pastorit ovat käytettävissä jo tänään”, Kaskinen luki julkilausuman lopuksi.
Kuvat: Olli Seppälä – Selaa kuvia nuolia klikkaamalla.
Lue myös:
Turvapaikanhakijoille tarjolla myös pikakasteita − ”Irtopisteiden kalastusta Pyhän Hengen nimissä”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.