Mäkisellä heikko rooli Homoillan jälkeisessä keskustelussa

makinen2KariDSC_8441Kari Mäkinen ei ottanut viimesyksyisen TV2:n Homoillan synnyttämätön keskustelun aikana sitä roolia kirkon puhemiehenä, jota media hänelle tarjosi. Senpä vuoksi Päivi Räsäsen konservatiivisempi viesti upposi suureen yleisöön kirkon kantana, todetaan Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijoiden tuoreessa analyysissa.

Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineen analyysikurssilla on valmistunut harjoitustyö ”TV2:n homoilta, joukkopako ja kirkon maine”. Sen johtopäätöksissä todetaan, että kirkon ”ääni on sosiaalinen konstruktio, jossa eri diskurssit kamppailevat siitä kuka pääsee ääneen”. Toisin sanoen: kirkon ääni ei ole yhden henkilön ilmoittama kanta, vaan avoin tilanne.

”Ajankohtaisen Kakkosen homoilta käynnisti eroamisaallon kirkosta, ja aluksi keskustelu pyöri lähinnä eroamisen ympärillä. uusi näkökulma keskusteluun tuli 18.10. kun [Kristillisdemokraattien puheenjohtaja] Päivi Räsänen esiintyi Ylen Aamu-tv:ssä ja toisti Homoillassa esittämiään näkemyksiä. Haastattelu antoi kimmokkeen keskustelulle kirkon äänestä. kirkolle tuli yllätyksenä, että Räsäsen näkemykset homoseksuaaleista miellettiin niin laajasti kirkon viralliseksi linjaksi. Räsäsen mielipiteitten kiistettiin olevan kirkon kanta, mutta todettiin, että Rsanen_Paivi205

Opiskelijoiden mielestä Mäkinen heikensi omaa viestiään vähättelemällä median tarjoamaa roolia kirkon puhemiehenä.

”Räsäsen toistoon perustuva retoriikka peittosi alleen arkkipiispan ja muiden piispojen epäjohdonmukaiset viestit. Räsänen on myös tunnetumpi kasvo kuin vastavalittu arkkipiispa Mäkinen. Räsäsen entuudestaan tunnettu rooli julkisena keskustelijana saattoi lisätä hänen huomioarvoaan yleisön silmissä.”

Media halusi kasvot

Opiskelijoiden analyysin perusteella piispojen halu korostaa moniäänisyyttä ja kirkon demokraattisuutta sopi huonosti median toimintatapoihin, joissa tapahtumat ja tarinat halutaan henkilöidä. Moniääninen kirkko ei tarjoa medialle kiinnostavia kasvoja ja puhujia.

”Kirkon perinteinen demokraattinen järjestelmä ei sovi nykymedian konventioihin, joten kirkon on päätettävä haluaako se edelleen korostaa itseään moniäänisenä yhteisönä, jossa erilaiset näkemykset poikivat jatkossakin kohuja ja kriisejä”, opiskelijat summaavat.

Opiskelijat heittävät kirkolle myös mietittäväksi, pitäisikö sen edes kriisitilanteita varten luoda toimintamalli, jossa media tietää keneltä kirkon kantaa voi kysyä selkeitä vastauksia.

Verkossa korostui vastakkainasettelu

Lopputyössä kiinnitetään huomiota myös verkkokeskusteluihin, joissa korostui liberaali- konservatiivi-vastakkainasettelu.

”Verkkokeskusteluissa vallitsi erilainen keskustelukulttuuri, joka oli osin irrallinen mediassa käydystä keskustelusta. Verkossa näkemyksiä esitettiin vapaammin, ilman perinteisen median kahleita.”

Opiskelijat kaipasivat kirkon työntekijöiden aktiivisempaa osallistumista verkkokeskusteluin ja arvelevat että tämä olisi voinut vaikuttaa paljonkin keskustelujen sisältöihin.

Viestinnän opiskelijoiden keskeisenä lähdemateriaalina oli TV2:n Homoilta ja sitä käsitelleet tv-ohjelmat sekä Kotimaa-lehti että Kotimaa24-sivusto ja Helsingin Sanomat ja niissä käyty keskustelu. Analyysikurssin lopputyön tekijät olivat Hanna Tykkä, Jere Hyppönen, Emmi Tissari, Tuuli Ekman, Petja Nykänen, Essi Toroskainen, Vilhelmiina Tirri, Sanna-Kaisa Niikko, Antti Salomaa ja Enni Sahlman. Kurssin opettajina toimivat professori Pekka Aula ja dosentti Saku Mantere.