(Täydennetty) Kotimaa24 kysyi luterilaisen kirkon piispoilta kommenttia pääministeri Juha Sipilän (kesk) päätökseen antaa Kempeleen talonsa pakolaisten käyttöön. Entä mahtuisiko piispaloihin pakolaisia?
Kotimaa24:n tavoittamat piispat pitivät Sipilän ja hänen vaimonsa päätöstä hienona, hyvänä, kunnioitettavana tekona ja arvostettavana eleenä, joka sopii hänen elämäntilanteeseensa ja joka näyttäytyy arvovalintana. Sipilän ratkaisua pidettiin myös symbolisesti vahvana eleenä.
– Päätös on esimerkillinen. Toivon, että se rohkaisee auttamaan. Ehkä se antaa ajattelemisen aihetta myös niille, jotka ovat vinoilleet pääministerin uskonnollisesta vakaumuksesta, sanoo Kuopion piispa Jari Jolkkonen.
Jolkkonen sanoo kuitenkin pitävänsä lupaavimpana ja toimivimpana majoitusratkaisuna, että seurakunnat antaisivat käyttöönsä tyhjänä olevia leirikeskuksia.
Lapuan piispa Simo Peura muistuttaa, että piispan virka-asunto on käytössä erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.
– Virka-asuntoa paremmin kirkon tiloista pakolaisten käyttöön soveltuvat esim. seurakuntien leirikeskukset. Perheemme tukee pakolaisten vastaanottoa seurakuntien erilaisten keräysten kautta.
Helsingin piispa Irja Askola kertoo, ettei tällä hetkellä aio luovuttaa virka-asuntoaan pakolaisten majoitukseen. Asunnosta vain osa on piispan privaattikäytössä. Suurin osa huoneistosta toimii kokous- ja koulutustilana.
”Ajatus pakolaisista piispantalossa käynyt mielessäni”
Turun piispa Kaarlo Kalliala arvelee, että ääritilanteessa pakolaisten ottaminen virka-asuntoon olisi sovittavissa kirkkohallituksen kanssa.
– Tämänhetkisessä tilanteessa on järkevää hyödyntää seurakuntien majoitustiloja. Virka-asunnon ottaminen majoituskäyttöön olisi epätarkoituksenmukaista.
Tampereen piispa Matti Repo sanoo, että ajatus pakolaisista Tampereen piispantalossa on käynyt hänen mielessään.
– Sille on myös oma historiansa. Kun talo vielä oli valtion omistuksessa, sinne sotien jälkeisessä asuntopulassa huoneenvuokralautakunta majoitti ylimääräisiä asukkaita väliaikaisesti.
Revon mukaan ei ole mahdotonta, etteikö tilanteen niin vaatiessa voisi piispantaloon ottaa vastaan yksittäisiä pakolaisia.
– Tässä vaiheessa pidän kuitenkin parempana ja perustellumpana, että niin kaupungit kuin seurakunnat yhteisöinä osoittavat käyttöön suuremmille ryhmille sopivia tiloja.
Viime kädessä asunnon omistaja päättää
Espoon piispa Tapio Luoma arvelee, että hänen piispanasuntonsa ei palvelisi majoitustarpeita tilaratkaisujensa takia.
– Viime kädessä asunnon omistajalla on asiassa päätösvalta. Sitä paitsi kenen tahansa tarjoama yksityismajoitus vaatii pitkäkestoista sitoutumista, johon ei pidä ilman perusteellista harkintaa lähteä. Nyt olisi tärkeää löytää riittävästi hätämajoitukseen soveltuvia julkisia tiloja.
Mikkelin piispa Seppo Häkkinen sanoo, että hänen elämäntilanteensa ei tällä hetkellä mahdollista asunnon käyttöä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten majoittamiseen.
– Sen sijaan olen jo aiemmin keväällä lisännyt tukeani niin kansainväliseen kuin kotimaiseen avustustyöhön. Mielestäni nyt on tärkeintä tukea sitä, että järjestäytynyt yhteiskunta – jollainen Suomi on – organisaatioineen hoitaa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten majoittamisen.
Häkkisen mukaan asiaa on syytä harkita uudelleen, mikäli pakolaistilanne vaikeutuu.
– Korostan sitä, että jokaisen tehtävä on auttaa hädässä olevaa lähimmäistään omien mahdollisuuksiensa mukaan, on hän sitten suomalainen tai ulkomaalainen, kristitty tai muulla tavoin uskoa.
Piispantalo jäänne sääty-yhteiskunnan ajoilta
Porvoon piispa Björn Vikström sanoo, ettei piispantalon käyttö pakolaisten majoitukseen ei ole hänen päätettävissään, sillä talo on Porvoon kaupungin omistama ja kirkkohallituksen vuokraama.
– Jos talon käytöstä päättävät elimet haluavat talon tähän käyttöön, annan sille tukeni. Työni puolesta en voi antaa pakolaisperheille sitä jatkuvaa tukea, jota he tarvitsevat alkuvaiheessa, mutta jos tilanne kärjistyy ja piispantaloa tarvitaan tähän käyttöön, olemme vaimoni kanssa valmiit muuttamaan.
Vikström arvelee, että tässä vaiheessa on järkevämpää selvittää leirikeskusten mahdollista käyttöä asuntoloina.
– Pyrin omassa työssäni tukemaan hiippakunnan seurakuntia aktiivisesti toimimaan pakolaisten auttamiseksi yhteistyössä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa paikallistasolla.
Vikström sanoo olevansa sitä mieltä, että piispantalot ovat jäänne toisenlaisesta sääty-yhteiskunnasta.
– Ne edustavat kaunista perinnettä ja voivat parhaimmillaan toimia hiippakunnan olohuoneina. Mutta kun kirkossa tänä päivänä joudutaan tarkasti miettimään eri tilojen käyttöastetta, ovat myös piispantalot edustustiloineen tutkittava.
Vikström sanoo olevansa valmis muuttamaan huomattavasti pienempään asuntoon.
– Samalla pienenisi ekologinen jalanjälkeni.
Juttua täydennetty klo 8.45.
Turun piispantalo. Kuva: Olli Seppälä – Kotimaa24 ei tavoittanut arkkipiispa Kari Mäkistä juttua varten.