Luterilainen ja ortodoksinen kirkko nostivat yhdessä esiin kasteiden kolmin­kertaisen kriisin

Kuva: Olli Seppälä

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon välinen XVI teologinen dialogi pidettiin Tampereella 20.–21. lokakuuta.

Keskustelujen aiheena oli tällä kertaa kaste. Niiden määrä on Suomessa laskussa.

Ortodoksisen kirkon valtuuskuntaa johtanut Oulun metropoliitta Elia totesi tervetulosanoissaan, että kasteiden määrä on romahtanut etenkin kaupunkiseuduilla.

"Haluamme tähän tilanteeseen vastaten korostaa kasteen merkitystä ja siihen liittyviä yhteisiä asioita", Elia sanoi tiedotteen mukaan.

Luterilaisen kirkon valtuuskunnan johtaja, Mikkelin piispa Seppo Häkkinen nosti esille norjalaisen professorin Harald Hegstadtin luonnehdinnan, jonka mukaan Pohjoismaissa on meneillään kasteen kriisi.

"Se ilmenee numeroiden kriisinä, kommunikaation kriisinä ja merkityksen kriisinä", Häkkinen luonnehti asiaa.

Hegstadtiin viitaten Häkkinen toi esille, että kastettujen osuudet syntyneistä ovat laskeneet 2000-luvulla merkittävästi kaikissa Pohjoismaissa. Edes kirkkoon kuuluvat vanhemmat eivät välttämättä tuo lastaan kasteelle. Kirkko ei kykene sanoittamaan kasteen merkitystä riittävästi, eikä vanhemmilla ole aina käsitystä siitä, mitä kaste merkitsee. Myös kirkon työntekijät voivat olla epävarmoja kasteen merkityksestä.

Kaste yhdistää kansankirkkoja

Molempien kirkkojen edustajat totesivat, että kirkoilla on kasteen ymmärtämisessä Raamatun ja kristillisen perinteen valossa paljon yhteistä.

Luterilainen ja ortodoksinen kirkko eivät Suomessa kasta toistensa jäseniä uudelleen, jos jäsen siirtyy kirkosta toiseen. Tätä vanhaa käytäntöä ei kuitenkaan ole aikaisemmin kirjattu kirkkojen välisiin dokumentteihin.

Seppo Häkkinen tarkentaa, että molempien kirkkojen valitsema valtuuskunta jatkaa vielä kastetta käsittelevän julkilausuman käsittelyä marraskuussa 2021.

– Kun se saa tekstin valmiiksi, aikomus on viedä se kummassakin kirkossa piispainkokouksen käsiteltäväksi. Valtuuskunnan ajatuksena on, että kirkot voisivat tunnustaa toistensa kasteet päteviksi. Nythän tällaista virallista päätöstä ei ole, mutta käytännössä kirkot tunnustavat toistensa kasteet päteviksi, Häkkinen sanoo.

Molemmat kirkot antavat loppuvuodesta yhteisen julkilausuman kasteesta.

Oppikeskustelut jatkuvat ensi vuoden syyskuussa. Silloin paneudutaan kysymyksen pelastuksesta jumalallistumisena ja vanhurskauttamisena.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.