Lokakuussa haudasta nostetut Johannes Valamolaisen luut viedään Valamon pääkirkkoon

Pyhittäjä Johannes Valamolaisen (1873–1958) luut viedään perjantaina 8.11. alkuillasta alkavassa ristisaatossa Valamon luostarin pääkirkkoon. Niille varattu puinen reliikkiarkku on ovelta katsoen kirkon vasemmalla seinällä.

Luut nostettiin Valamon hautausmaalta kolme viikkoa sitten perjantaina 18.10.

Johannes Valamolainen on Suomen ortodoksisen kirkon ensimmäinen pyhä. Hänet liitettiin pyhien joukkoon viime touko-kesäkuun taitteessa.

Ortodoksit ajattelevat, että kun ihmisestä tulee pyhä eli hän tulee osalliseksi Jumalasta, sekä sielu että ruumis pyhittyvät. Pyhyys voi välittyä myös vaatteisiin, esineisiin ja paikkoihin, kertoo Valamon luostarin varajohtaja, arkkimandriitta Mikael.

– Jumalan pyhyys ja läsnäolo pysyy ihmisen ruumiissa myös kuoleman jälkeen ja heijastuu ihmisiin, jotka lähestyvät niitä, hän sanoo.

Haudan avaamiseen osallistunut isä Mikael kuvailee tilaisuutta rauhalliseksi ja hiljaiseksi. Puhetta oli sen verran kuin työn etenemiseksi tarvittiin. Kaivamiseen käytettiin lapiota ja pientä hautakaivuria.

Tunnin kaivamisen jälkeen lähes kaikki Johannes Valamolaisen luut löytyivät noin puolentoista metrin syvyydestä. Luiden lisäksi löytyi hopeinen risti, nahkainen vyö sekä osia puuarkusta.

Lupia vainajan siirtoon haetaan vuosittain viitisentoista

Lupaa Johannes Valamolaisen siirtoon haettiin Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Suomessa vainaja voidaan hautaustoimilain mukaan siirtää aluehallintoviraston luvalla ”erityisen painavista syistä”.

Lupia haetaan vuosittain viitisentoista. Tavallisimmin perusteluna on se, ettei vainajaa ole alun perin haudattu paikkaan, joka vastaa hänen tai omaisten tahtoa.

Nyt siirtolupa myönnettiin ensimmäistä kertaa ortodoksisen kirkon pyhien joukkoon liittämisen nojalla, kertoo hautaustoimesta vastaava ylitarkastaja Johanna Rantala Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

– Tässä tapauksessa erityisen painavaksi syyksi katsottiin Konstantinopolin patriarkaatin päätös Johannes Valamolaisen pyhien joukkoon liittämisestä, vainajan sitoutuminen ortodoksiseen kirkkoon sekä ortodoksinen perinne pyhäinjäännösten tuomisesta kirkkoon kunnioitettaviksi, Rantala sanoo.

Lue lisää aiheesta torstaina 7.11. ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä.

Kuva: Kaj Appelberg. Johannes Valamolaisen haudan avaamiseen osallistunutta papistoa.

Lue myös:

Heinäkuussa Suomen ortodoksinen kirkko saa toisen kansallisen pyhän – ensimmäinen kanonisoitiin kuun vaihteessa

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliKirkolliskokous päätti: Kastettavalle riittää yksi kirkkoon kuuluva kummi
Seuraava artikkeliYhteisvastuukeräys tuotti tänä vuonna hieman yli kolme miljoonaa euroa

Ei näytettäviä viestejä