Levoton ja autoritaarinen öljyvaltio Kazakstan on muslimi­enemmistöinen maa, jossa uskonnot ovat vallan­pitäjien tarkkailussa

Poliisi ottaa kiinni mellakoitsijoita kadulla Kazakstanin Almatyssa. Kuva: Itar Tass / Lehtikuva / Valery Sharifulin

Vuoden alussa maailma havahtui Kazakstanista kuuluviin uutisiin: huonosti tunnetussa maassa kansa ryntäsi kaduille. Hinnankorotuksien ja elintason laskun vastaiset rajut mellakat muuttuivat nopeasti väkivaltaiseksi maan autoritaarisen hallituksen vastustamiseksi.

Hallinnon vastatoimet ovat olleet verisiä. Kaikkiaan Kazakstanissa on tätä kirjoitettaessa eri lähteiden mukaan kuollut toistasataa ihmistä. Tuhannet ovat loukkaantuneet ja tuhansia on pidätetty. Internetiä on suitsittu. Maahan kutsuttiin hallituksen tueksi nopeasti myös venäläisiä joukkoja.

Pohjimmiltaan Kazakstanissa on kysymys maan nykyisen poliittisen eliitin säilymisestä vallassa. Presidentti Kasym-Žomart Tokajev jatkaa maata pitkään hallinneen Nursultan Nazarbajevin kansalaisvapauksien rajoittamisen politiikkaa. Maa ei ole oikeusvaltio. Esimerkiksi paino-, sanan- ja uskonnonvapaudessa on vakavia puutteita. Maan vaaleja on pidetty vilpillisinä.

Muslimimaassa on suuri kristitty vähemmistö

Siperiaan, Etelä-Uraliin ja Kaspianmereen rajoittuva Kazakstanin alue päätyi 1700-luvulta alkaen ja varsinkin 1800-luvulla Venäjälle. Neuvostoliiton aikana alueelle tuli venäläisiä siirtolaisia ja alue venäjänkielistyi. Neuvostoliiton romahtaessa 1991 venäläisiä oli Kazakstanin neuvostotasavallassa miltei yhtä paljon kuin kazakkeja.

Itsenäisen Kazakstanin aikana venäläisiä on muuttanut pois, mutta pohjoinen Kazakstan ja eräät suurkaupungit ovat edelleen varsin venäjänkielisiä. Kazakki ja venäjä ovat virallisia kieliä.

Kazakstanin väkiluku on 19 miljoonaa. Kaksi kolmasosaa väestöstä on kazakkeja, jotka yleensä ovat sunnimuslimeja. Venäläisväestö on tavallisesti Moskovan patriarkaattiin kuuluvia ortodokseja.

Neuvostoaikana sekä kristinuskoa että islamia vainottiin. Kazakstanissa asuu myös neuvostoaikana sinne siirrettyjen saksalaisten jälkeläisiä. Heidän keskuudessaan on jossain määrin säilynyt myös luterilaisuus. Maassa on muitakin pieniä protestanttisia ryhmiä. Uskontokunnat ovat tarkkailussa. Kazakstanilainen islam on maallistunutta ja maltillista, mutta ääriliikkeiden leviämistä pelätään.

Osa Gulagin leireistä sijaitsi Kazakstanin neuvostotasavallassa, jonne on haudattu myös jatkosodan suomalaisia sotavankeja.

Kazakki on turkkilaiskieli. Sitä kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla, mutta vuonna 2017 maan presidentti päätti, että kirjaimisto tullaan muuttamaan latinalaiseksi – mikä kirjaimisto kielellä olikin käytössä 1930-luvulla. Asiassa on poliittinenkin ulottuvuus: kirjaimisto viestittää myös kulttuurisesta suuntautumisesta.

Luonnonrikkaudet kiinnostavat kaikkia – Venäjä vahtii etupiiriään

Venäjä pitää Kazakstania omana etupiirinään ja haluaa monista syistä sitoa sitä itseensä. Laaja mutta suhteellisen vähäväkinen maa on paitsi osaksi venäjänkielinen, myös luonnonvaroiltaan rikas ja siksi globaalistikin kiinnostava: Kazakstanissa on suuret varannot kivihiiltä, öljyä, kaasua ja monia arvokkaita metalleja, kuten uraania.

Monet venäläiset, eurooppalaiset, amerikkalaiset ja kiinalaiset öljy- ja kaasuyhtiöt ovat investoineet suuria summia Kazakstanin energiasektoriin. Maiden hallituksilla on maahan myös poliittiset intressinsä.

Venäjä on ylläpitänyt Kazakstanissa jo neuvostoaikana perustettua Baikonurin avaruuskeskusta. Neuvostoaikana Semipalatinskissa oli merkittävä ydinkoealue.

Kazakstan tuottaa paljon esimerkiksi vehnää, ohraa ja pellavaa, mutta suuret osat maata ovat laidunta ja kuivaa aroa, jopa autiomaata. Vuosikymmenien ajan kuivunut ja aavikoksi muuttunut muinoin laaja Araljärvi sijaitsee osittain Kazakstanissa.

Kazakstan on Keski-Aasiaa, mutta maan Uraljoen länsipuolinen kärki lasketaan Eurooppaan.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Levoton ja autoritaarinen öljyvaltio Kazakstan on muslimienemmistöinen maa, jossa uskonnot ovat vallanpitäjien tarkkailussa