Lapuan piispaehdokkaista kaksi kannattaa ja kaksi vastustaa samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä, selviää kyselystä

Lapuan piispaehdokkaat Jouko Ala-Prinkkilä, Jukka Jämsén, Terhi Kaira ja Matti Salomäki. Kuvat: Kirkon kuvapankki

Kaksi Lapuan hiippakunnan piispanvaalin ehdokasta puoltaa mahdollisuutta samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vihkimiseen, osoittaa Tulkaa kaikki -liikkeen piispaehdokkaille tekemä kysely.

Ehdokkaiden suhtautumista avioliittoon kartoitettiin piispojen syksyllä 2020 julkaisemien mallien avulla. Jouko Ala-Prinkkilä ja Terhi Kaira puoltavat asiassa piispainkokouksen hahmottelemaa mallia kolme. Siinä kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä ja vihkii tämän mukaisesti, mutta samaa sukupuolta oleville pareille annetaan mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen sallimalla papeille näiden parien vihkiminen avioliittoon.

Ehdokkaat Jukka Jämsén ja Matti Salomäki pitäytyvät perinteisellä kannalla. Jämsén sanoo kannattavansa mallia kaksi. Siinä kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä ja vihkii tämän mukaisesti. Samaa sukupuolta olevan parin kanssa ja puolesta voidaan rukoilla. Matti Salomäki sanoo, että hänen ajatteluaan vastaavat alkupään mallit, joilla hän viittaa malleihin yksi ja kaksi. Mallissa yksi samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin liittyviä toimituksia ei toteuteta.

Piispat julkaisivat vuosi sitten kuusi mahdollista mallia, joiden mukaan vihkikäytäntöjä voitaisiin hahmottaa tulevaisuudessa. Kokonaisuudessaan Lapuan ehdokasjoukon kannat ovat perinteisiä, sillä nykyisestä piispakunnasta löytyy kannatusta myös malleille neljä ja viisi. Neljännessä mallissa kirkolla on kaksi rinnakkaista avioliittokäsitystä ja viidennessä mallissa kirkko on muuttanut käsityksensä avioliitosta sukupuolineutraaliksi.

Perustelut vaihtelevat yhdenvertaisuudesta ekumeniaan

Kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä perustelee mallia kolme sillä, että se mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien pariskuntien paremman palvelun ja pappien paremman oikeusturvan.

– Malli sisältää omat ongelmansa, mutta näen muihin malleihin liittyvät ongelmat suurempina.

Hiippakuntadekaani Terhi Kaira sanoo, että kaikilla pareilla, jotka sitä toivovat, tulisi olla mahdollisuus kirkossa toimitettuun avioliittoon vihkimiseen.

– Uskon, että sallimalla papeille omantunnonvapaus vihkimiskysymyksessä lukkiutunut tilanne olisi ratkaistavissa varsin nopealla aikataululla.

Kaira perää nykytilan purkamista, sillä hänen mukaansa on kestämätöntä, että seurakuntalaisia ja pappeja kohdellaan eri tavoin riippuen siitä, minkä hiippakunnan alueella he asuvat tai työskentelevät.

Rovasti Jukka Jämsénin mielestä kaikkien rukousta toivovien kanssa on rukoiltava. Siksi malli kaksi vastaa hänen omaa näkemystään.

– Ekumeenisten yhteyksien näkökannalta pidän mahdollisina vaihtoehtoja yksi ja kaksi.

Tuomiorovasti Matti Salomäen mukaan nykyisen käytännön muuttamiselle ei ole riittäviä perusteita Raamatun ja kirkon opetuksen ja tradition tai ekumeenisen näkökulman pohjalta.

– Paine muuttaa käytäntöä on tullut kirkon ulkopuolelta, ei kirkon omista lähtökohdista ja lähteistä.

Voiko seurakunta olla mukana messussa, jossa naisia ei voi olla alttarilla?

Kyselyssä tiedusteltiin myös, pitääkö seurakuntien osallistua messutoimintaan, jossa naispuoliset papit eivät palvele.

Jouko Ala-Prinkkilä sanoo, että seurakuntien järjestämissä messuissa tulee noudattaa sukupuolisen syrjinnän estäviä pelisääntöjä.

– Samalla olisi kuitenkin mietittävä, millä tavalla kirkkomme voisi olla syrjimättömästi hengellinen kotipaikka myös perinteisen virkakäsityksen omaaville.

Jukka Jämsénin mukaan seurakuntien ei pidä olla mukana messuissa, joissa ei voi palvella naispuolisia pappeja. Hänestä virkakeskustelun ongelma on syvemmällä kuin miesten ja naisten vastakkainasettelussa, ja se olisi käsiteltävä ensin, jotta päästäisiin todelliseen tasavertaisuuteen kirkon viroissa.

– En näe käsitystä, jonka mukaan naiset eivät voisi olla osa papistoa, Uuden testamentin mukaisena, joten toivon nykyisen miesten ja naisten vastakkainasettelun virkakysymyksessä loppuvan.

Terhi Kaira sanoo, että jokainen virkaan vihitty pappi on täysimääräisesti valtuutettu julistamaan Jumalan sanaa ja jakamaan sakramentteja.

– Jokaisella tulee olla rauha tehdä työtään ilman syrjintää tai häirintää. Seurakunnan järjestämä messutoiminta ei voi nähdäkseni muodostaa tässä poikkeusta.

Matti Salomäki sanoo, että kirkossa ei "nykyisen ajattelun mukaan ole erikseen mies- tai naispappeja, ainoastaan pappeja, joten kysymys ei yleensä aktualisoidu eikä seurakunta järjestä toimintaa tuolla jaottelulla".

– Oma kysymyksensä on se, että keskustelua perinteisen virkakäsityksen omaavien teologien mahdollisuudesta toimia kirkossa täytyy jatkaa, koska siihen ei ole vieläkään löytynyt toimivaa ratkaisua. Siinä ohessa on myös harjoitettava kunnioittavaa keskustelua.

Tulkaa kaikki -liike on verkosto, joka kertoo tavoitteekseen edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja avointa päätöksentekoa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Liike kysyi Lapuan piispaehdokkailta myös muun muassa seurakuntien työhyvinvoinnista ja yhteiskunnan polarisoitumisesta. Kaikki ehdokkaiden vastaukset voi lukea täältä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.