Euroopan unionin uusi tietosuoja-asetus ei tee kastepuista laittomia, mutta kastettujen tietojen julkistamiseen tarvitaan joko kastetun tai hänen huoltajiensa suostumus. Näin summaavat Kotimaan haastattelemat asiantuntijat.
Viime vuosina moniin kirkkoihin ilmestyneet kastepuut ovat koriste-esineitä, joihin ripustetaan määräajaksi kullekin kastetulle oma lehti. Se mitä tietoja kastetusta puun lehdillä paljastetaan, vaihtelee seurakunnittain. Joissain seurakunnissa lehtiin kirjataan pelkkä etunimi, joissain kaikki etunimet ja kastepäivä ja joissain myös sukunimi.
Tällä viikolla ryhdytään soveltamaan EU:n tietosuoja-asetusta, joka tiukentaa henkilötietojen käsittelyyn liittyvää sääntelyä. Kirkkohallituksen tietosuojavastaavan Mikko Tähkäsen mukaan kastepuiden osalta tilanne pysyy ennallaan.
– Keskeistä on, ettei tietoja julkisteta kastepuussa lupaa kysymättä. Jos puussa kerrotaan kastetun koko nimi, on kysymys henkilötietojen käsittelystä. Silloin on erityisen tärkeää huomioida, että vanhemmilta on suostumus.
Tähkäsen mukaan suostumus tulisi pyytää kirjallisesti.
– Silloin kun henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena on suostumus, se pitää pystyä osoittamaan toteen myöhemminkin.
Uskonnollinen vakaumus on arkaluontoinen tieto
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että kastettu saattaa olla yksilöitävissä, vaikka puussa ei julkaistaisi kastetun koko nimeä esimerkiksi silloin, jos puussa ilmoitetaan kaikki etunimet ja kastepäivä, tai joskus pelkän harvinaisen etunimen perusteella.
Koska raja on häilyvä, suostumus nimen julkistamiseen kastepuussa kannattaisi pyytää aina.
– Mitä enemmän yksilöityä tietoa puussa on, sitä todennäköisemmin kysymys on henkilötietojen käsittelystä, koska tiedot liittyvät jäsenrekisteriin. Tällaiselle tietojen julkistamiselle pitää olla oikeusperuste, joka ei voi olla pelkästään seurakunnan jäsenyys.
Erityisen painavan asiasta tekee se, että uskonnollinen vakaumus on määritelty tietosuoja-asetuksessa arkaluonteiseksi tiedoksi. Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on pääasiassa kielletty, mutta niitä voidaan käsitellä rekisteröidyn tai lapsen tapauksessa hänen huoltajansa nimenomaisella suostumuksella.
– Jos lapsen vanhemmat haluavat, että tieto jäsenyydestä on rajoitetun ajan saatavilla, ei sille ole mitään estettä.
”Menee hiusten halkomiseksi”
Oulun seurakunnissa kastepuuhun merkitään kastetun etunimet ja kastepäivä, kertoo rekisterijohtaja Veijo Koivula Oulun seurakuntayhtymästä. Aiemmin joissain Oulun seurakunnissa puuhun oli tapana merkitä kastetun koko nimi, mutta Hietalan toiveesta sukunimet on jätetty pois. Pelkkien etunimien ja kastepäivän perusteella ei hänen mielestään voi päätellä, kenestä on kysymys.
– Se menee hiusten halkomiseksi. Samannimisiä ihmisiä on paljon, eikä kastepäivä ole julkinen tieto.
Seurakunnilla ei ole yhteistä käytäntöä suostumuksen pyytämiseen. Lupaa tietojen julkaisemiseen olisi luonteva kysyä samassa lomakkeessa, jossa kysytään lupa kastetun nimen lukemiseen jumalanpalveluksen esirukouksessa ja sen julkaisemiseen lehdessä. Näin ei kuitenkaan voida toimia, sillä kaikissa seurakunnissa ei ole kastepuuta. Lomakkeet ovat seurakuntayhtymän yhteisiä.
Hietalan mielestä olisi tärkeää, että papit ottaisivat kysymyksen esiin toimituskeskustelussa.
– Moni saattaa ajatella, että nimi voidaan lukea jumalanpalveluksessa, jossa käy kourallinen väkeä, mutta sitä ei voida julkaista lehdessä, jota saattaa lukea kuka tahansa. Kastepuu on välialueella. Se on esillä vain kirkossa, mutta se saattaa olla esillä vuodenkin.
Ei riitä, että toimitaan oikein – se pitää pystyä osoittamaan
Kokonaisuutena tietosuoja-asetus ei tietosuojavastaava Mikko Tähkäsen mukaan vaikuta seurakuntiin dramaattisesti.
– Perusasiat pysyvät ennallaan. Jos on tähän asti toiminut henkilötietolain mukaisesti, asiat ovat hyvällä tolalla.
Asetus edellyttää kuitenkin aiempaa suurempaa läpinäkyvyyttä tietojen keräämisessä ja niiden käsittelyssä.
– Ei riitä, että toimitaan oikein, vaan se pitää lisäksi pystyä osoittamaan. Se edellyttää dokumentaatiota, asiakirjoja ja selvityksiä. Alkuvaiheessa asiakirjojen laatiminen teettää ylimääräistä työtä, mutta jatkossa sen pitäisi olla luonteva osa toimintaa.
Kuva: Kirkon kuvapankki/ Aarne Ormio. Soukan kappelissa Espoossa on ollut kastepuu vuodesta 2016 lähtien. Kastettujen nimet merkitään lehvästöön kiinnitettäviin kyyhkysiin.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.