Lähetysseura neuvottelujen jälkeen: Ministeriö haluaa helpottaa alakastisten viisumikäytäntöjä

Ulkoministeriö haluaa työskennellä järjestöjen kanssa sen puolesta, että kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen alakastisetkin vieraat voisivat saada viisumin Suomeen. Suomen Lähetysseuran ja Eettisen kaupan puolesta kampanjoivan Eetti ry:n edustajat vakuuttuivat asiasta keskusteltuaan alivaltiosihteeri Elina Kalkun kanssa.

Lähetysseuran ja Eetti ry:n mukaan Suomen nykyinen viisumipolitiikka on epäjohdonmukaista suhteessa Suomen kehityspoliittisiin tavoitteisiin, joita ovat syrjittyjen ihmisten, erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantaminen ja työn tuloksista viestiminen.

Taustalla on tapaus, jossa Tampereen Harjun seurakunta olisi maksanut opinnoissaan edistyneen Nepalilaisen alakastisen kummitytön Sangita BK:n vierailun kaikki kulut toukokuussa. Tarkoituksena oli, että vierailija esittelisi kummilapsityön vaikutuksia suomalaisille. Suomen lähetystö ei kuitenkaan myöntänyt hänelle turistiviisumia.

Kyseessä ei ollut yksittäistapaus, vaan vastaavia kokemuksia on vuodesta 2015 alkaen Nepalista paljon. Eetti ry:llä on kokemusta viisumien epäämisestä myös intialaisilta vierailta. Asiaan vaikuttavat Schengen-alueen tiukat viisumisäädökset, joita Suomen on pakko noudattaa, ja pelko siitä, että kotimaassaan heikossa asemassa oleva ei palaisikaan viisumin umpeuduttua kotimaahansa, vaan jäisi Schengen-alueelle paperittomaksi.

Lähetysseuran Rintakoski: Vieraita kannattaa valmentaa ennen viisumihaastattelua

Keskusteluun ulkoministeriössä osallistuivat Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen, rauhantyön ja vaikuttamisen yksikön päällikkö Kristiina Rintakoski sekä ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen. He esittivät alivaltiosihteerille huolensa siitä, että köyhyydestä voi tulla syrjinnän väline, jos viisumit evätään niiltä, joilla ei ole varallisuutta tai vakituista työsuhdetta kotimaassaan.

Ulkoministeriö ei kommentoi yksittäistapauksia. Lähetysseuran edustajat kertovat, että keskustelut käytiin hyvässä hengessä ja keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että kehitysyhteistyön tuloksista tarvitaan Suomessa jatkossakin tietoa suoraan työn piirissä olevilta ihmisiltä.

– Ulkoministeriön mukaan järjestöjen vierailla on tärkeä tehtävä kertoa Suomen tekemän kansainvälisen työn aikaansaannoksista esimerkiksi kouluissa ja seurakunnissa. Lisäksi ministeriö arvostaa vierailujen voimaannuttavaa vaikutusta vierailijoille itselleen. Kävi selväksi, että järjestöillä ja ministeriöillä on yhteinen halu löytää keinot, joilla järjestöjen vieraat pääsevät viisumisäännösten rajoissa Suomeen myös tulevaisuudessa, Kristiina Rintakoski sanoo.

Viisumiprosessissa haastattelu on keskeinen. Rintakosken mukaan on ilmeistä, että köyhistä oloista ja alistetusta asemasta tulevat vieraat saattavat pelätä haastattelutilannetta.

– Jatkossa järjestöjen kannattaa panostaa enemmän vieraiden valmentamiseen ennen viisumihaastattelua. Me laadimme Lähetysseurassa ohjeet työntekijöille ja yhteistyökumppaneille siitä, mitä asioita haastattelutilanteessa on muistettava kertoa, Rintakoski sanoo.

Kutsujien on hyvä tiedostaa, että pankkijärjestelmät eivät toimi kaikkialla. Schengen-alueen viisumisäännöt kuitenkin edellyttävät vierailijoilta tiettyä varallisuutta ja tulotasoa.

– Selvitämme, voisivatko palkkakuitit korvata tiliotteen, Rintakoski sanoo.

Tärkeää on myös muistaa, että hylätyn viisumipäätöksen saatuaan henkilö voi laittaa vireille uuden, täydennetyn hakemuksen.

Lähetysseuran Rissanen: Kukaan järjestön vieraista ei ole jäänyt Suomeen

Rintakosken mukaan vuoropuhelu järjestöjen ja ministeriön välillä jatkuu, jotta mahdolliset ongelmat viisumikysymyksissä tunnistetaan ajoissa ja voidaan etsiä tapauskohtaisia ratkaisuja.

– Selvitämme esimerkiksi sitä, voitaisiinko viisumiprosessissa erotella paremmin järjestöjen ja yksityisten ihmisten kutsumat vieraat. Paikalliset viisumihaastattelijat eivät tunne Suomen kehityspolitiikkaa, mutta toivomme että jatkossa löytyy keinoja tunnistaa paremmin ulkoministeriön tukemien hankkeiden kutsumat vieraat. Heidän kohdallaan laittoman maahan jäännin ongelmaa ei ole ollut.

Euroopan komission tilastojen mukaan viime vuonna Suomen edustustoista haettiin viisumia noin 550 000 kertaa. Vain puolitoista prosenttia näistä viisumeista hylättiin. Suomen Kathmandun- suurlähetystöstä Nepalissa on tilastojen mukaan haettu vuonna 2016 viisumia 515 kertaa, ja peräti 23,7 prosenttia hakemuksista hylättiin. Intiassa Suomen suurlähetystöstä viisumia haettiin 8 321 kertaa. Hakemuksista hylättiin kolme prosenttia.

– Lähetysseuralla on ollut tuhansia vieraita järjestön olemassaolon aikana. Kertaakaan kukaan ei ole jäänyt tällaisilla vierailuilla Suomeen, vaan vieraat ovat poistuneet maasta matkasuunnitelman mukaisesti, Seppo Rissanen kertoo.

Kuva: Anni Takko / Suomen Lähetysseura. Mugun dalit-tyttöjen kummiohjelman stipendiaatteja. Joukossa on Tampereen Harjun seurakunnan vierailulle kutsuma Sangita BK, jonka viisumi evättiin.

Lue myös:

Alakastinen kummityttö 
ei saa turistiviisumia Suomeen – viranomaiset pelkäävät hänen jäävän Eurooppaan

Lähetysseuralta kipakka kirje ministereille: Syrjiikö Suomen viisumipolitiikka köyhiä?

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.