Lähetyshiippakunta on julkaissut sivuillaan uutisen pastori Wille Huuskosen eropyynnöstä. Siinä hiippakuntadekaani Juhana Pohjola ottaa kantaa Huuskosen Kotimaa-lehdessä ja Kotimaa24:ssä esittämään kritiikkiin. Kotimaa
kertoi torstaina, että Huuskonen on omasta pyynnöstään saanut eron Lähetyshiippakunnan pappisvirasta.
Seinäjoella Luukkaan seurakunnassa työskennellyt Huuskonen sanoi Kotimaan paperilehdessä, että Lähetyshiippakunnan ongelmien taustalla on Lähetyshiippakunnan ja Luther-säätiön epäselvä suhde. Luther-säätiö vastaa Lähetyshiippakunnan taloudesta.
– Organisaatio on notkea ja monet pitävät siitä, mutta siltä puuttuu kansanvaltainen kontrollimekanismi. Luther-säätiön ei tarvitse vastata hiippakunnalle tai seurakunnille millään virallisella tasolla. Säätiöhän on lain mukaan hyvin itsenäinen, Huuskonen sanoi.
Huuskosen mukaan valta keskittyy tällaisessa tilanteessa harvoille, ja se näkyy muun muassa pappien palkkauksessa.
– Hiippakunnassa rekrytoinnit on hoidettu sammutetuin lyhdyin. Säätiön johto on miettinyt, kuka olisi sopiva tyyppi jonnekin. Seurakunnalta on sitten kysytty, otatteko tämän miehen. Luther-säätiön hallitus päättää sitten suvereenisti, minkälainen työsuhde uudelle papille luodaan.
Vielä suurempia ongelmia sisältyy Lähetyshiippakunnan teologiaan ja hengellisyyteen, Huuskonen sanoo. Hänen mukaansa Lähetyshiippakunnassa korostetaan sitä, että ihminen ei voi luottaa tuntemuksiinsa, vaan hänen on kiinnityttävä seurakuntaan ja sen opetukseen. Tästä seuraa Huuskosen mukaan se, että ihmisellä ei oikein ole mahdollisuutta oivaltaa hengellisesti tai iloita omasta uskostaan.
Pohjola: ”Mistään riidasta ei ole ollut kyse”
Pohjolan mukaan Huuskosen kritiikkiä ”täytyy kuunnella herkällä korvalla”. Pohjola toteaa Lähetyshiippakunnan sivuilla, että Huuskonen näkee aivan oikein organisaation haasteen eli sen, että taloudellinen ja hengellinen valta keskittyvät.
– Tämä on kyllä tiedostettu, ja siitä on paljon puhuttu. Toistaiseksi parempaa mallia ei ole yhdessä löydetty. Rakennetta kuitenkin kehitetään jatkuvasti, Pohjola sanoo.
Hänen mukaansa Lähetyshiippakunta varmasti tunnetaan opillisuuden korostamisesta.
– Sen ei tulisi viime kädessä tarkoittaa muuta kuin sitä, että hengellisen sekamelskan keskellä Kristus ja hänen evankeliuminsa lahjat säilyvät meidän keskellämme sellaisina, kuin hän ne on meille Raamatun sanassa ilmoittanut. Organisaatioon, toisiin kristittyihin ja itseensäkin voi pettyä, mutta onneksi kenenkään ei tarvitse pettyä Kristukseen ja hänen sanansa lupauksiin.
Huuskosen eropyyntöä hän kuvailee kipeänä niin Luukkaan seurakunnalle kuin koko työyhteisölle.
– Olen kiitollinen siitä merkittävästä panoksesta, jonka hän antoi seurakuntatyössä ja Lähetyshiippakunnassa. Vaikka työtoverin lähtö koskettaakin, on selvää, että jokaisella on täysi vapaus, ei vain tulla vaan myös lähteä seurakunnistamme. Mistään riidasta ei ole ollut kyse, vaan Willen oman hengellisen polun uudesta suunnasta.
Kuva: Tomas Garaisi. Hiippakuntadekaani Juhana Pohjola.
Lue myös:
Lähetyshiippakunnan pappi jättää liikkeen – kumoaa monta yhteisöön liittyvää käsitystä
Lähetyshiippakunta on kirkkoon pettyneiden kriittinen yhteisö
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***