Erkki Piri (kuvassa) tapaa huomenna sisäasiainministeriön edustajan ja keskustelee Antonio Dalasin tapauksesta. Dalas karkotettiin Suomesta Angolaan, jossa hän joutui vankilaan. Piri on kritisoinut ankarasti poliisin ja maahanmuuttoviraston toimintaa. Dalas yritetään saada takaisin Suomeen.
Antonio Dalas tuli Suomeen kolme vuotta sitten. Hänen traagisesta perhetaustastaan ja orpoutumisesta Angolassa kerrotaan hänen puolestaan tehdyssä adressissa, jonka on allekirjoittanut yli 1200 henkilöä. Dalasin kerrotaan kokeneen maassaan muun muassa poliittista vainoa.
Suomessa Dalas on ollut viimeiset pari vuotta Pudasjärven vastaanottokeskuksessa. Ranuan kristillisessä kansanopistossa hän alkoi opiskella viime syksynä. Piri hämmästelee, miksi Suomeen täysin kotiutunut ja opiskeleva voidaan karkottaa noin vain maasta.
Hänet käännytettiin Suomesta viime viikolla ja Pirin mukaan hän päätyi Suomesta angolalaiseen vankilaan, josta hän on juuri nyt vapautunut.
– Dalas ei ole vangittuna Angolassa enää. Hän on päässyt siellä vapaaksi, käveleskelee siellä, tosin kodittomana, Piri kertoo.
Piri on ollut yhteydessä Angolassa olevaan Dalasiin. Dalas on väsynyt ja kokee turvattomuutta.
Piispa valtuutti toimimaan
Pirin tiedon mukaan Dalasin turvapaikka-asiaa ei ole käsitelty Suomessa oikeusasteissa asti. Yleensä käännytyspäätöksistä valittajat voivat odottaa Suomessa.
Piri on erittäin pettynyt maahanmuuttoviraston ja Suomen poliisin toimintaan. Pirin mukaan Dalas joutui ennen käännytystään Oulussa putkaan, jossa Piri kävi häntä tapaamassa pari kertaa. Kolmatta kertaa häntä ei enää päästetty tapaamaan. Hänelle kerrottiin, ettei Dalas ole enää Oulussa. Sittemmin selvisi, että hänet on karkotettu.
Piri tuntee Dalasin entuudestaan pudasjärveläisten ystäviensä kautta.
– Sen kiltimpää ja sympaattisempaa ihmistä en ole tavannut, Piri kuvaa.
Hän kertoo saaneensa Oulun piispa Samuel Salmen valtuudet hoitaa Dalasin tapausta parhaaksi katsomallaan tavalla.
– Kysymys on siitä, onko kohtelu, jonka kohteeksi nämä maahanmuuttajat joutuvat, eettisesti oikein ja toteutuuko tässä ihmisarvo. Tulee sellainen tunne, että paremmin huolehditaan kalkkunoiden kuljetuksesta kuin näistä ihmisraukoista. Sitä ei voi hyväksyä, Piri sanoo ja hämmästelee oululaisen putkan oloja, jossa hän keskusteli Dalasin kanssa ”panssarilasin läpi, rätisevässä puhelimessa, tupakalta haisevassa kopissa”.
Piri yrittänee saada Angolaan Suomen Lähetysseuran apua, jotta Dalas voisi saada katon pään päälle Angolassa.
– Voimme olla keskustelussa paikallisen angolalaisen yhteistyökirkkomme kanssa siitä, mitä voidaan tehdä sen jälkeen, kun Piri on ottanut meihin yhteyttä, Lähetysseuran ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson vastaa.
Räsäsen erityisavustaja tapaa Pirin torstaina
Huomenna Piri menee tapaamaan sisäasiainministeri Päivi Räsäsen erityisavustajaa Niklas Anderssonia ja keskustelee hänen kanssaan Dalasin tapauksesta. Andersson kertoo Kotimaa24:lle, että keskustelussa voidaan puhua yleisellä tasolla, mitä asioille ehkä voitaisiin tehdä, mutta ministeriö ei voi puuttua yksittäistapauksiin.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosaluejohtaja Juha Similä sanoo toimittaneensa sisäasiainministeriöön tarvittavaa taustatietoa Dalasista ja Angolan tilanteesta. Tietoa pyysivät ministerin avustajat.
Similä sanoo, ettei voi salassapitovelvollisuutensa vuoksi ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin. Hänen mukaansa Angola on maa, jonka pelkän yleisen turvallisuustilanteen perusteella sen kansalaiset eivät voi saada Suomesta kansainvälistä suojelua. Suojelun saamiseksi tarvitaan yksilöllisiä perusteita.
Similä kertoo, että turvapaikanhakijat voivat hakea turvapaikkaa Suomessa joko rajalla tai paikallispoliisissa. Oleskelulupahakemukset sen sijaan jätetään ja niitä odotetaan ulkomailla. Jos käännyttämispäätöksen yhteydessä on määrätty maahantulokielto, oleskeluluvan harkinnan yhteydessä arvioidaan, voidaanko kielto peruuttaa.
Apulaispoliisipäällikkö Johanna Kiviniemi Oulun poliisista sanoo hänkin, ettei voi ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin. Poliisin tehtävänä on panna täytäntöön maahanmuuttoviraston käännytyspäätökset.
Kiviniemen mukaan suurin osa käännytettävistä lähtee maasta vapaaehtoisesti, ja joissakin tapauksissa joudutaan turvautumaan säilöönottoon. Säilöönottoon voidaan turvautua, jos Helsingissä oleva Metsälän säilöönottoyksikkö on täynnä tai säilöönotto tapahtuu kaukana Helsingistä. Oulussa säilöönottotilana on poliisivankila.