Suomalaisista 76 prosenttia kokee elämänsä vähintään melko onnelliseksi, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta. Onnettomaksi itsensä kokevia on 20 prosenttia.
Selkeä enemmistö kaikissa väestöryhmissä kokee itsensä vähintään melko onnelliseksi – työttömiä lukuun ottamatta.
– Onnellisuuden tasainen jakautuminen eri väestöryhmiin on yksi syy suomalaisten onnellisuuteen. Yksikään väestöryhmä ei myöskään erotu poikkeuksellisen onnellisena, tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo EVAn tiedotteessa.
Suomalaisten onnellisuus on hieman laskenut EVAn edellisestä onnellisuusmittauksesta vuonna 2016. Tuolloin onnelliseksi koki itsensä 80 prosenttia ja onnettomaksi 17 prosenttia suomalaisista. Johtavassa asemassa olevien, akateemisesti koulutettujen, yrittäjien, työntekijöiden sekä parhaassa työiässä olevien 26–55-vuotiaiden onnellisuus on pudonnut selvästi keskivertoa enemmän. Yhtenä mahdollisena syynä muutokseen Haavisto pitää koronakriisin vaikutuksia työelämään ja työikäisiin.
Suomalaiset ovat kyselyn mukaan varsin yksimielisiä siitä, että terveys, toimeentulo ja hyvät ihmissuhteet ovat välttämättömiä edellytyksiä onnellisen elämän aikaansaamisessa. Raha on ihmisille tärkeää toimeentulon kannalta, ei niinkään vaurautena suhteessa muihin. Hyvä toimeentulo lisää tutkimuksen mukaan selvästi onnellisuuden kokemusta.
Myös hengellisyyttä ja suhdetta Jumalaan kysyttiin
Yhtenä onnellisuuden osatekijänä tutkimuksessa mainitaan hengellisyys ja usko Jumalaan. Sen merkitys oli kysytyistä osatekijöistä kaikkein pienin. Yhdeksän prosenttia vastaajista piti hengellisyyttä ja suhdetta Jumalaan onnellisen elämän kannalta erittäin tärkeänä ja kahdeksan prosenttia melko tärkeänä. Toisin sanoen asia oli 17 prosentille tärkeä.
64 prosentille vastaajista hengellisyys ja suhde Jumalaan olivat onnellisuuden näkökulmasta ei lainkaan tai ei kovin tärkeitä.
Vuonna 2005 EVAn kyselyssä 14 prosenttia piti hengellisyyttä ja suhdetta Jumalaan onnellisuuden kannalta erittäin tärkeänä ja 13 prosenttia melko tärkeänä. Ei lainkaan tai ei kovin tärkeänä asiaa piti 48 prosenttia.
EVAn kyselyn tulokset perustuvat 2 019 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 16.–28.10.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.