Kuka tviittaa kirkon nimissä?

Kun lauantaina Helsingissä järjestetyssä maahanmuuton vastaisessa Rajat kiinni -mielenosoituksessa kannettiin suurta ristiä, kirkko reagoi: "Jos jokin on väärä paikka ristille ja muille kristinuskon symboleille, niin #rasistimielenosoitus", tviittasi kirkon Twitter-tili @kirkko_evl.

Twitterissä kirkon viestiä jaettiin uudelleen ahkerasti, ja tviitti keräsi nopeasti yli tuhat tykkäystä. Kun STT teki tviitistä uutisen, tieto levisi myös niille suomalaisille, jotka eivät seuraa Twitteriä.

Kirkon verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski kertoo, että tviitin nopea leviäminen yllätti hänet.

– Yleensä sitä ei voi hirveästi ennakoida, mikä lähtee leviämään, ja usein tulee yllätyksiä. Pääsääntönä sellainen leviää, joka koetaan kirkolta rohkeaksi tai yllätykselliseksi tai joka sanoittaa jotain sellaista huolta, joka ihmisillä on ollut mielessä. Myös arkkipiispan ja piispojen viestit leviävät yleensä hyvin.

Kirkon Twitter-tilistä ja muista some-kanavista vastaa Kirkon tiedotuskeskus, mutta niiden tavoitteena on edustaa koko kirkkoa. Twitter-tilin päivitysringissä on mukana toistakymmentä kirkkohallituksen työntekijää. Lohikosken mukaan päivityksistä keskustellaan ennen niiden julkaisua "usein".

– Mutta eivät ne mitään suurta toimituksellista prosessia käy läpi.

Lauantaisesta ristitviitistä on tullut runsaasti palautetta, niin kiitosta kuin moitteitakin. Sitä, kuka mielenosoituksesta kirkon nimissä tviittasi, Lohikoski ei halua kertoa, sillä tviitti on herättänyt myös hyvin aggressiivisia reaktioita.

Lohikosken mukaan tviittiä on tulkittu lisäksi väärin niin, että se leimaa sellaista maahanmuutosta huolestunutta joukkoa, jota ei ollut tarkoitus leimata. Kannattaisiko kirkon olla Twitterissä varovaisempi?

– Kirkon, niin kuin kaikkien muidenkin, täytyy olla Twitterissä rohkea, Lohikoski sanoo.

– Twitter ei toimi organisaatioviestinnän sääntöjen mukaan. Siellä ei voi tehdä neutraalia kädenlämpöistä viestintää, vaan se vaatii persoonallista otetta. Siihen liittyy tietenkin myös riskejä, kun organisaatio viestii persoonallisesti, mutta meillä on siitä myös hyviä onnistumisia, Lohikoski toteaa.

Kuva: Matti Karppinen