Viime vuosituhannen lopulla ajateltiin kovin optimistisesti, että verkko yhdistää vähitellen koko ihmiskunnan. Vaan toisin kävi. Internet, sosiaalinen media ja pikaviestimet ovat kiistämättömien positiivisten vaikutusten ohella muodostuneet valetiedon ja erilaisen trollauksen pesäksi. Kuka tahansa voi haksahtaa verkkomaailmassa valetietoon. Myös kristillisellä kentällä toimii monenlaisia harhauttajia, joiden intressit ovat hyvinkin kirjavat.

Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Johanna Vehkoo on jo pitkään toimittajana ja tietokirjailijana seurannut tätä maailmaa.

Hän on muun muassa kirjoittanut Ylelle Valheenpaljastaja-nimistä juttusarjaa ja podcastia vuodesta 2015. Vehkoo on myös kirjoittanut aiheesta kirjoja.

– Olen pyrkinyt määrätietoisesti tuomaan tätä aihepiiriä suomalaiseen journalismikeskusteluun.

Verkon valheellisesta sisällöstä puhuttaessa avaintermejä ovat misinformaatio ja disinformaatio.

– Edellinen on tahattomasti levitettävää, harhaanjohtavaa tietoa. Disinformaatiossa taas harhaanjohtavaa tietoa levitetään tahallisesti, Vehkoo sanoo.

Hänen mukaansa valheellista tietoa leviää verkossa aina. Intensiteetti kuitenkin vaihtelee.

– Erityisesti ne aiheet korostuvat, jotka jakavat sillä hetkellä voimakkaasti ihmisten mielipiteitä. Suomessakin sellaisia ovat olleet esimerkiksi maahanmuutto sekä koronapandemia.

Hyökkäyssota on noussut valetiedon suosikkiteemaksi

Koronan aikana digitaalinen maailma oli tulvillaan rokotekielteistä sisältöä. Siellä pyöri muun muassa monenlaisia parantajina ja hyvinvointivalmentajina esiintyviä ihmisiä.

– Tällaisella hetkellä esille nousevat marginaaliset ryhmät, jotka eivät oikein muuten löydä paikkaansa julkisuudessa.

Viimeisen vuoden aikana Venäjän Ukrainaan käynnistämä hyökkäyssota on taas noussut valetiedon suosikkiteemaksi.

Suomalaisten uskotaan pärjäävän varsin hyvin huijausten kanssa. Olemmehan koulutettuja ja meillä on keskimäärin hyvä medialukutaito.

Jokaisella on kuitenkin herkät kohdat, joista väärä tieto menee läpi, jos ei ole varuillaan.

Johanna Vehkoo muistuttaa ilmiöstä nimeltään vahvistusharha.

– Se tarkoittaa sitä, että olemme taipuvaisia uskomaan sellaista tietoa, joka vahvistaa maailmankuvaamme ja taas hyljeksimään sellaista, joka taas on maailmankuvaamme vastaan.

Entä sitten ikäkysymys? Joskus kuulee sanottavan, että erityisesti hieman vanhempien ihmisten on haastavaa tunnistaa internetin tai somen valheellista sisältöä.

Työelämäprofessori ei näe asiaa näin yksinkertaisena.

– Voi olla niin, että vanhemmilla ikäluokilla on enemmän vaikeuksia näiden asioiden tunnistamisessa. Mutta pitkälti kyse on siitä, miten hyvät lähdekritiikin taidot ihmisellä muuten on. Jos nuo taidot ovat olleet hyvät painetun median suhteen, niin ne voivat siirtyä myös digiin.

Kristillinen kenttä ei ole immuuni sosiaalisen median valheelliselta informaatiolta

Jokainen voi olla vastuullinen informaation tuottaja ja levittäjä. Johanna Vehkoo antaa nyrkkisäännöksi itsensä tarkkailuun.

Jos on tunnekuohussa jonkun asian takia ja jakaa sisältöä lähinnä pöyristymisen takia, niin silloin kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään.

– Miksi oikein olen tätä jakamassa? Onko se totta, vai puhutteleeko asia nyt minua vain jotenkin tosi syvällisesti? Jos, niin mistä syystä?

Valheellisen sisällön perkaamiseen on kehitetty erilaisia työkaluja. Paras neuvo on kuitenkin käyttää kriittistä ajattelua.

– Pitää arvioida sitä, onko kyseessä fakta vai mielipide. Ja mihin tieto perustuu, viitataanko esimerkiksi lähteisiin? Ennen tiedon jakamista eteenpäin on syytä miettiä myös sitä, voiko joku taho hyötyä siitä.

Vehkoon mukaan tietyissä tilanteissa kannattaa olla erityisen tarkkana.

Jos sattuu joku yllättävä, traaginen tapahtuma, niin ihmisten tiedonjano on silloin valtava. Heti tapahtuman jälkeen ei sitä tietoa kuitenkaan vielä ole.

– Tässä tilanteessa disinformaation levittäjät iskevät aina. Juuri silloin kannattaakin pysähtyä ja olla mieluummin jakamatta kuin jakaa.

Kristillinen kenttä ei ole immuuni sosiaalisen median valheelliselta informaatiolta. Se voi päinvastoin tarjota oivan väylän päästä esille omalla sanomallaan.

Antisemitistinen sisältö on lisääntynyt

Helsingin yliopiston uskonnon- ja mediatutkimuksen professori Katja Valaskivi kertoo, että tavallisen ihmisen on hyvin vaikeaa tietää, koska joku käyttää tarkoituksellisesti kristillisiä teemoja poliittisista syistä ja pyrkien vaikuttamaan.

– Usein sisällöt kiertävät omaan sisältövirtaan kavereiden, sukulaisten tai tuttavien jakamina. Silloin niiden alkuperäisen tuottajan tarkoitukset jäävät hämäriksi. Disinformaatiota voi siis päätyä levittämään vahingossa.

Katja Valaskivi. Kuva: Mika Federley.

Valaskiven mukaan esimerkiksi erilainen antisemitistinen sisältö on verkossa lisääntynyt nopeasti.

– Siinä käytetään hyväksi vuosisatoja vanhoja myyttejä juutalaisista kristittyjä vahingoittamaan pyrkivinä epäihmisinä.

Toinen trendi, josta näkyy kaikuja suomalaisissa somekeskusteluissa on kulttuurisota ja keskustelu ”woketuksesta”.

– Tutkimukset osoittavat, että USA:ssa on liikehdintää, joka toteuttaa etnouskonnollista projektia, jossa tavoitteena on puhdas valkoinen ja kristillinen valtio. Tällaisille ajatuksille länsimaista ”woketusta” kritisoiva Putin on pikemminkin liittolainen kuin vihollinen.

Kolmas varsinkin korona-aikana näkynyt suuntaus sosiaalisessa mediassa on ollut erilaisten, jo vanhempien salaliittoteoreettisten myyttien kietoutuminen yhteen kristillisten teemojen kanssa.

– Näissä keskusteluissa salaliittoteoriat saattavat esiintyä yhdessä kristillisen apokalyptisen ajattelun kanssa, tai vaikkapa puheessa Pedon merkistä.

Koronasalaliittoja levitettiin systemaattisesti

Suomessa on Katja Valaskiven mukaan pieniä kristillisiä toimijoita, joilla usein on juuret ulkomailla, ja jotka aktiivisesti kääntävät ja sopeuttavat muualla tuotettuja sisältöjä.

Yksi esimerkki on rapsodia.fi. Sen juuret ovat nigerialaisen konservatiivisen pastorin ympärille syntyneessä televangelistikirkossa.

– Pandemian aikana kyseinen verkkosivusto nosti Suomessa systemaattisesti etusivulleen koronatoimia vastustavia ja salaliittoteorioita levittäviä videoita, jotka oli tekstitetty suomeksi.

Kuvakaappaus tyypillisestä koronasalaliittoja levittävästä sisällöstä.

Myös suomalaisten koronatoimien vastustajien videot nousivat sivustolla etusivulle. Näissä videoissa ei ole lainkaan hengellistä sisältöä. Sivustolta löytyy edelleen myös hengellistä materiaalia.

– Koska rapsodia.fi:n sisällöt on lokalisoitu suomeksi tekstityksin ja kirjallisin lyhennelmin, ne ovat levinneet pandemian aikana hyvin paitsi suomalaisessa sosiaalisessa mediassa, myös joitakin kertoja esimerkiksi TV-7:ssä ja Alfa-tv:ssä.

Katja Valaskivi toteaa, että nämä toimijat eivät edusta minkäänlaista valtavirtaa. Ajatukset levisivät pandemian aikana kuitenkin kristillisissäkin piireissä siinä määrin, että se huomattiin.

– Esimerkiksi Helluntaikirkko antoi aiheesta lausunnon vuodenvaihteessa 2020–2021. Siinä todettiin koronarokotusten vastustaminen Raamattuun vetoamalla vastuuttomaksi.