Kotimaa lähetti 16 seurakuntaan eri puolille Suomea kyselyn turvapaikanhakijoiden osallistumisesta seurakunnan toimintaan. Kaikissa vastauksissa ilmeni, että myös muslimit ovat olleet halukkaita osallistumaan hengellisiin konsertteihin ja messuihin sekä saamaan lisää tietoa kristinuskosta.
Monin paikoin seurakunta on organisoinut vastaanottokeskuksiin tunnustuksetonta toimintaa kuten kielikoulutusta, perhekerhoja tai pelaamista ja urheilua. Turvapaikanhakijat ovat kuitenkin halunneet lähteä myös hengellisiin tilaisuuksiin keskuksen ulkopuolelle.
Kangasalan seurakunnan järjestämiin kahteen Ystävyyden iltaan saapui kumpaiseenkin kaksi bussilastillista turvapaikanhakijoita. Vieraille oli tarjolla arabiankielisiä esitteitä Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta sekä Uusia testamentteja. Kauhavalla puolestaan ylistysmessuun osallistui 120 turvapaikanhakijaa.
Rovaniemellä maahanmuuttajia kiinnostaa esimerkiksi kansainvälinen Bible Study -ryhmä, jossa opiskellaan Raamattua. Pienessä, alle 3 000 jäsenen Tervolan seurakunnassa Lounais-Lapissa pyhäinpäivän kynttiläkirkkoon osallistui kymmeniä turvapaikanhakijoita, vaikka heidän joukossaan on vain yksi kristitty. Varhaisnuorille tarkoitettuun iltaan osallistui puolestaan parikymmentä turvapaikanhakijalasta vanhempineen.
Turun Mikaelinseurakunnan leiripäiviin, gospel-konsertteihin sekä teeiltoihin on osallistunut keskimäärin noin sata turvapaikanhakijaa kerrallaan. Kotkassa on toteutettu Maailmojen messuja, joissa on ollut mukana erityisen paljon aktiivisia kristittyjä maahanmuuttajia.
Jyväskylässä sijaitsevan Huhtasuon kirkon toimintaan osallistuu jatkuvasti noin 150 uutta ja aiemmin tullutta turvapaikanhakijaa ja maahanmuuttajaa. Leirit, retket ja englanninkieliset messut kiinnostavat.
Kristityiksi kääntyneitä muslimeja Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa on vielä verrattain vähän. Kiinnostusta rippikouluun on kuitenkin laajasti.
Turun Mikaelinseurakunnassa on pyörinyt jo muutaman vuoden ajan rippikouluryhmiä maahanmuuttajille. Osallistujia ryhmässä on yleensä kerrallaan 4–8 henkeä ja ryhmiä pidetään kahdesta kolmeen vuosittain.
– Kristityiksi kääntyneitä muslimeja seurakuntaamme kuuluu jonkin verran. Uusien turvapaikanhakijoiden joukossakin on rippikoulun aloittaneita. Kerromme heille heti, että kristityksi kääntyminen ei auta turvapaikan saamisessa. He ovat kuitenkin kokeneet kirkolta saamansa avun niin merkittävänä, että haluavat tietää lisää kristinuskosta, kertoo kirkkoherra Jouni Lehikoinen.
Tervolassa yksi nuori mies on ilmaissut haluavansa muuttaa uskontokuntaa.
– Hän on kertonut syyksi sen, että Irakissa sunnimuslimit tappavat shiiamuslimeja ja molemmat näistä tappavat kristittyjä, mutta kristityt eivät ole tappaneet siellä ketään, kirkkoherra Heikki Holma sanoo.
Oulun seurakunnissa kasteopetukseen osallistuu tällä hetkellä noin 15 turvapaikanhakijaa. Mänttä-Vilppulan seurakunnassa rippikouluun haluaa kaksi ja Kotkassa kolme turvapaikanhakijaa. Jyväskylässä rippikouluun osallistuu muutama turvapaikanhakija vuosittain. Siellä on aloitettu myös kaikille avoin, arabiaksi tulkattu kurssi kristinuskosta kiinnostuneille.
Lue lisää muun muassa siitä, miten evankelisluterilaisten ja vapaiden suuntien yhteistyö on toiminut turvapaikanhakijoiden keskuudessa
Kotimaa Prosta
.
Kuva: Matti Pirhonen. Vihdin seurakunnan majoitusyksiköstä Riuttarannasta lähti ryhmä turvapaikanhakijoita metsätöihin yhdessä suomalaisten kanssa. Työvaatteet lahjoitti YIT.