Asiantuntijat pohtivat torstaina ilmestyvässä Kotimaassa miksi kristinusko näyttää käyvän perusteeksi terroriin. Miksi usko ei aina johdakkaan rauhan tielle?
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma huomauttaa, että väkivalta on kiinteästi mukana myös kristinuskon suurissa kertomuksissa. Esimerkiksi Simsonin kuolema voidaan käsittää oikeutettuna ja kiiteltynä ns. laajennettuna itsemurhana.
Lauerman mukaan suurten uskontojen selviytymismenetelmä on vallankäyttäjien kanssa liittoutuminen. Tappaminenkin on oikeutettua, kun se tehdään oikeassa tilanteessa.
University College Londonissa työskentelevä uskontososiologi Titus Hjelm puolestaan katsoo uskonnon erottelevuuden perustelevan väkivaltatekoja. Kun pelastus voi tapahtua vain oman uskonnon kautta, se automaattisesti rajaa muut toiseen kastiin.
– Uskonnollisen terrorismin takana on aina muut ulkopuolelle rajaava fundamentalismi, Hjelm linjaa Kotimaalle.
Systemaattisen teologian professori Risto Saarinen analysoi, että kaikissa suurissa uskonnoissa on aina riidan ja rauhan mahdollisuuksia. Hän sanoo ymmärtävänsä niitä joista kristinuskon liittäminen väkivaltaan ja terroriin on vastenmielistä.
– Minäkin haluan mieluummin korosta sitä hyvää, mikä kristinuskossa on olemassa. Pahan tunnistaminen tuntuu tekevän hyvästikin jollain tavalla sotkuisemman. Pahaa ei voi kuitenkaan pyyhkiä pois, tiivistää Saarinen Kotimaa-lehdelle.
Lue lisää tuoreesta Kotimaasta