Konsensus-metodista rohkaisevia tuloksia KMN:ssä

Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) pysyväiskomitea on käsitellyt kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä ortodoksisten ja muiden jäsenkirkkojensa yhteistyötä.

2. lokakuuta alkanut kokoontuminen päättyy keskiviikkona. Nykyinen, järjestyksessään toinen pysyväiskomitea yhteisymmärryksestä ja yhteistoiminnasta (The Permanent Committee on Consensus and Collaboration) asetettiin KMN:n keskuskomiteassa 2014.

Komiteat asetetaan yleiskokousten väliseksi ajaksi. Pysyväiskomitean ei-ortodoksinen puheenjohtaja on KMN:n hallituksen jäsen, piispa Simo Peura ja ortodoksinen puheenjohtaja, KMN:n keskuskomitean varapuheenjohtaja Sassiman metropoliitta Gennadios Konstantinopolin ekumeenisesta patriarkaatista.

Metropoliitta Gennadios käy Kotimaa24:n haastattelussa Sofiassa läpi syitä, minkä takia KMN:n ortodoksien ja ei-ortodoksien välisiä haasteita on käsitelty komiteoissa. Taustalla on ollut ortodoksien tyytymättömyys siihen, miten heidän äänensä kuului KMN:n eri toimielimissä.

Zimbabwen Hararen yleiskokouksessa vuonna 1992 asetettiin pysyväiskomiteoiden työtä edeltänyt erityiskomissio ratkomaan ongelmia, jotta ortodoksiset kirkot ylipäänsä pysyisivät KMN:n yhteydessä.

Erityiskomission työ johti siihen, että KMN:n päätöksiä alettiin tehdä konsensus-periaatteella määräenemmistöpäätösten sijaan. Päätös tästä tehtiin vuonna 2002 ja sitä on noudatettu siitä lähtien. Gennadios toteaakin, että vuodet 2002–2015 ovat olleet KMN:ssä hyvää aikaa.

Peura: Yksi suurimmista innovaatioista

Metropoliitta Gennadioksen mukaan konsensus-metodi on erittäin tuttu ortodoksiselle kirkkoperheelle, mutta sitä on käytetty myös muissa kirkoissa. Hänen mukaansa KMN:ssä on kuitenkin jatkuvasti tavoiteltava yhä syvempää konsensuksen ymmärtämistä. Se ei ole vain toinen toistensa kuuntelua vaan pyrkimystä toisten kantojen ja lähestymistavan perinpohjaiseen ymmärtämiseen.

KMN:ssä tietyt johtohahmot, kuten pääsihteeri, valitaan yhä enemmistöpäätöksellä. Myöskään esimerkiksi budjettipäätöksissä ei käytetä konsensus-metodia.

Piispa Simo Peura kuvaa konsensuksen käyttämistä yhtenä suurimmista KMN:n innovaatioista, josta Suomen luterilaisella kirkollakin olisi oppimista. Se luo hänen mukaansa turvallisen ilmapiirin puhua, kun ei tarvitse olla huolissaan, että asia menee heti seuraavaksi äänestykseen. Kuuntelemiselle syntyy tilaa.

– Joskus myös vähemmistö antaa asioiden edetä enemmistön toiveitten mukaisesti. Myös se on konsensusta.

Metropoliitta Gennadios kuvaa konsensus-päätöksenteon ongelmaksi lähinnä vain sitä, että ihmiset aika ajoin vaihtuvat eri elimissä. Tällöin vie aina aikansa ennen kuin tulokkaat tottuvat metodiin.

Mukana Helsingissä 14-jäsenisen pysyväiskomitean kokouksessa oli lisäksi myös KMN:n norjalainen pääsihteeri Olav Fykse Tveit. Hän kokee, että konsensus-päätöksiä tehtäessä KMN:n pystyy luomaan vahvoja kantoja. Niitä on tällöin helppo edustaa, koska kaikki eri toimielinten jäsenet asettuvat niiden taakse.

Pääsihteeri: Syyriaan saatava poliittinen ratkaisu

Sofiassa järjestetty kokous on ensimmäinen 2014 asetetun pysyväiskomitean kokous. Aikaa Sofiassa onkin siksi kulunut paljon yleiseen keskusteluun ja tutustumiseen. Kokouksesta tehdään loppuraportti, jossa kehotetaan eri tavoin yhä syvempään konsensus-metodin ymmärtämiseen. Lisäksi komiteassa on ollut esillä kahden afrikkalaisen kirkon jäsenhakemukset KMN:ään. Ne etenevät myönteisissä merkeissä.

Pysyväiskomiteassa on keskusteltu luonnollisesti myös Euroopan turvapaikkakriisistä. Metropoliitta Gennadios kertoo esimerkkinä, miten Istanbulin kadut ovat täyttyneet syyrialaisista turvapaikanhakijoista. Olav Fykse Tveit toteaa, että KMN:n jäsenkirkot tekevät eri puolilla työtä tilanteen ratkaisemiseksi ja ottavat paikallisesti kantaa asioihin.

– Kävin viime viikolla Budapestissa Unkarissa. Siellä paikalliset ihmiset olivat tehneet paljon työtä turvapaikanhakijoiden hyväksi, mikä tosin ei noussut esiin mediassa.

Olav Fykse Tveit tapasi Unkarissa eri kirkkojen edustajia. Hän muistuttaa, että turvapaikkakriisi ei ole vain eurooppalainen kriisi. Hänen mukaansa Syyrian tilanteeseen on saatava ensin poliittinen ratkaisu ja tämän jälkeen on käynnistettävä prosessi rauhan aikaansaamiseksi.

Hän muistuttaa turvapaikanhakijoiden ihmisyydestä, ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista, joiden on oltava kaiken toiminnan takana ja perustana.

Kuva: Johannes Ijäs. Kulttuurikeskus Sofian sisäänkäynti.