Kommentti: Tänä vuonna juhlat eivät voi sekoittua – Halloween on 31.10. ja pyhäinpäivä 6.11.

Kuva: Olli Seppälä

Kirkollisia piirejä on sapettanut jo vuosia Halloween-perinne. Sen koetaan sotkeutuvan meikälaiseen pyhäinpäivään ja karnevalisoivan sitä. Pyhäpäivän arvokkuus kärsii.

Ongelma on, että vaikka kyseessä on lähtökohdiltaan kaksi erillistä juhlaa ja perinnettä, ne osuvat myös Suomessa usein ajallisesti lähekkäin. Lisäksi molempia päiviä yhdistää kuolema.

***

Halloweenin juuret oivat Brittein saarilla ja sadonkorjuujuhlassa. Nykyisen muotonsa juhla sai siirtolaisten parissa Yhdysvalloissa. Se on levinnyt moniin muihin maihin muun muassa vaihto-oppilaiden ja populaarikulttuurin myötä.

Halloween sijoittuu katolisen kaikkien pyhien päivän (vietetään aina 1.11.) aattoon. Nimi Halloween tulee sanoista All Hallow's Eve.

Kaikkien pyhien päivää seuraa (2.11.) katolisessa perinteessä kaikkien uskovien vainajien muistopäivä (3.11.).

Suomalainen pyhäinpäivä on kaikkien pyhien päivän ja kaikkien uskovien muistopäivän yhdistelmä. Sitä vietetään lauantaina, joka sijoittuu kalenterissa vuodesta riippuen välillä 30.10–6.11.

Tänä vuonna suomalainen ja luterilainen pyhäinpäivä on 6.11. Se on siis niin kaukana Halloweenista (31.10.) kuin mahdollista. Juhlien ei pitäisi sekoittua, paitsi että ne sekoitetaan, koska Halloween mielletään paikoin myös Suomessa ikään kuin pyhäinpäivän aatoksi – mikä se ei kirjaimellisesti ottaen ole, vaan katolisen kaikkien pyhien päivän aatto.

Jos haluaa olla uskollinen yhdysvaltalaiselle Halloweenille kurpitsalyhtyineen ja karkkikepposineen, sitä pitäisi viettää 31.10. Juhlan ymppääminen meikäläisen pyhäinpäivän aattoon 5.11. olisi "kalendaarinen" viritelmä.

Mutta jos katsoo tarkemmin eri kirkkokuntien pyhäinpäiväkalentereja, virityksiä ja tuunauksia löytyy monia. Varsinkin pohjoismainen ja luterilainen käytännöllisyys synnyttää omintakeiset ratkaisunsa.

Suomessa myös katolinen kirkko on yhdistänyt kaksi vainajien muisteluun liittyvää päivää yhdeksi pyhäinpäiväksi. Ortodoksiseen kirkkoon läntinen pyhäinpäivä ei kuulu, mutta Suomessa ortodoksit ovat nimenneet lokakuun viimeisen lauantain vainajien muistelupäiväksi – tietyin kalendaarisin poikkeuksin toki.

***

Uudemmassa kansanperinteessä Halloween ja pyhäinpäivä menevät sekaisin. Mutta niin kulttuurivaikutukset toimivat: uusi ja vanha perinne kohtaavat. Joskus uusi syrjäyttää vanhan, mutta usein ne myös sekoittuvat.

Minkälainen olisi kristillinen Halloween? Ehkä perhekirkko, jossa alttarilla olisi koristeena kurpitsalyhty ja papilla noitahattu päässä?

Hautausmailla kynttilän seuraan saatetaan tieten tahtoen tai ikään kuin vahingossa laittaa kurpitsa. Kaunis väriläiskä ja koriste sellaisenaan, kunhan ei irvistä ilkikurisesti.

Kurpitsalyhty, jack-o'-lantern, viittaa tarinaan Jack-nimisestä juoposta, jonka onnistui kiristää Pirulta lupaus, ettei joudu helvettiin. Piru piti lupauksen, mutta kuoleman jälkeen Jackia ei myöskään otettu taivaaseen, vaan hän jäi välitilaan vaeltamaan. Mukanaan Jackilla oli vain turnipsiin eli rehunauriiseen koverrettu lyhty. Myöhemmin turnipsi vaihtui Amerikassa kurpitsaksi.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.