Kolumni: Vähemmistön hyvä liittolainen ei asetu sankarin rooliin

Olli Löytty, Kotimaan kolumnisti 2021. Kuva Rami Marjamäki. Kolumnikuvassa vapaa käyttöoikeus, muuten sovittava kuvaajan kanssa.

Ylen uutisessa (20.8.) kerrottiin avioliittoon aikovista pareista, jotka olivat esittäneet toiveen, että heitä vihittäessä toimituksessa käytettäisiin sukupulineutraaleja ilmaisuja. He eivät siis halunneet, että pappi puhuisi avioliitosta miehen ja naisen välisenä asiana. Näin siis siitä huolimatta, että avioliiton oli solmimassa kaksi ihmistä, joista toinen oli mies ja toinen puolestaan nainen.

Monella tapaa etuoikeutetun enemmistön edustajana mietin usein, mitä voisin tehdä vähemmistöjen hyväksi kirkossa. Voin äänestää tänä syksynä järjestettävissä seurakuntavaaleissa ehdokkaita, jotka ovat sitoutuneet edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Voin myös puhua ja kirjoittaa aiheesta, vaikka usein minua kalvaakin tietoisuus valmiiksi samanmielisille saarnaamisesta.

Vähemmistöjen puolesta toimiessaan enemmistön edustaja voi kuitenkin kompastua hyviin aikomuksiinsa. Hän saattaa tulla tahtomattaankin vieneeksi tilaa niiltä, joiden puolesta puhuu.

Rasisminvastaisessa toiminnassa on tuotu esiin kiinnostava hahmo, hyvä liittolainen. Hän on enemmistön edustaja, joka osaa olla hiljaa ja kuunnella. Hän haluaa tietää, miten vähemmistö itse määrittelee ongelmansa ja miten se toivoisi niihin puututtavan.

Hyvän liittolaisuuden perusteet käyvät ohjeiksi meille enemmistön edustajille, jotka haluamme tukea vähemmistöjä ilman, että täytämme samalla koko näyttämön hyvää tahtoa tihkuvalla erinomaisuudellamme. Hyvä liittolainen ei toisin sanoen muistuta globaalin auttamistyön piiristä tuttua valkoisen pelastajan stereotyyppiä, joka paistattelee aina itse sankarin roolissa.

Ensinnäkin hyvän liittolaisen on tiedostettava omat etuoikeutensa. Niissä on nimittäin sisäänrakennettuna sellainen piirre, että etuoikeutetut eivät välttämättä edes huomaa omaa hyväosaisuuttaan.

Toiseksi on tunnistettava omat ennakkoluulonsa; meillä kaikilla on niitä. Kolmanneksi on harjoitettava myötätuntoa ja koeteltava omaa käytöstään. Miltä puheeni kuulostavat vähemmistön korvissa?

Neljänneksi on opiskeltava ankarasti. On tärkeää tutkia historiaa ja kysyä, miten nykyisiin valtasuhteisiin on päädytty. Keiden kustannuksella nyt valta-asemassa oleva ryhmä on syntynyt?

Sitten on vielä tärkeä ohjenuora: on osoitettava liittolaisuutensa! Juuri sen nuo uutisjutun avioon aikovat heteroparit todistivat, kun he ilmaisivat halunsa tulla puhutelluiksi sukupuolineutraalisti. Pienellä eleellä he tekivät näkyväksi suuren rakenteellisen ongelman, oman etuoikeutensa.

Kirjoittaja on tutkija ja tietokirjailija.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!