Kolumni: Odotin, että syksyn tiede­keskustelua olisi seurannut tuttu laulu siitä, että teologia ei kuulu yliopistoon

Kuva: Varpu Heiskanen

Herättelykysymykseni luennon alussa kuului: kuinka monta kertaa teologinen tiedekunta on Suomessa lakkautettu?

Helsingin yliopistossa on edelleen teologinen tiedekunta. Åbo Akademissa on humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunta. Itä-Suomen yliopistossa teologian osasto on filosofisessa tiedekunnassa.

Tänä lukuvuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta teologisen tiedekunnan perustamisesta Joensuuhun. Yritys saada maahan toinen suomenkielinen teologinen tiedekunta oli pitkä ja monivaiheinen. Itsenäisenä tiedekuntana sen historia jäi tosin lyhyeksi. Vuonna 2010 Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi. Pienet tiedekunnat sulautuivat suuriin.

Ennen tiedekuntaa Joensuun yliopistossa oli jo ortodoksinen teologia. Sen rinnalle tullut läntinen teologia kasvoi sittemmin opiskelijamäärältään selvästi isosisartaan suuremmaksi. Sisaruskateus – mikäli sellaista ilmeni – jäi kuitenkin viimeistään murrosiän myötä pois. Nykyinen teologian osasto tunnetaan tutkimus- ja koulutusyksikkönä, jonka erityispiirteet löytyvät idän ja lännen teologisten perinteiden leikkauspisteistä.

***

Tiedekeskustelua ovat tänä syksynä sävyttäneet sen rahoitusta uhkaavat leikkaukset ja parin laiskan julkkisjournalistin käynnistämät somekohut. Odotin, että tässä ilmapiirissä tuttu "teologia on poistettava yliopistosta" -laulu kertosäkeineen olisi saanut oman kuoroesityksensä. Sitä ei nyt kuultu.

Itä-Suomen yliopiston monitieteisessä ympäristössä teologia pärjää hyvin. Enpä muista aikoihin enää kuulleeni naapuritieteilijöiden kyseenalaistavan teologian paikkaa tässä yliopistossa. Paikka on ansaittu tekemällä korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, antamalla laadukasta teologiseen tutkimukseen perustuvaa opetusta ja tekemällä molempia jatkuvasti tunnetuksi.

Samalla kun Itä-Suomen yliopistolle annettu kansallisen erityistehtävä on turvannut ortodoksisen kirkon työntekijäkoulutuksen, myös läntisen teologian koulutusohjelma on vastannut sille asetettuihin odotuksiin. Toivottua alueellista ja sosiaalista tasoarvokehitystäkin on tapahtunut. Itä-Suomen yliopiston teologiopiskelijat ovat selvästi muita useammin ensimmäisen polven korkeakoulutettuja, ei-akateemisten perheiden lapsia.

***

Entä se herättelykysymys? Luennon lopussa opiskelija vastasi siihen, että vain yhden kerran. Vain Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta on lakkautettu poliittisella päätöksellä. Kansanvaltuuskunta määräsi siitä helmikuussa 1918.

Kaksi muuta teologista tiedekuntaa ovat yliopistojen omien päätösten ansiosta tulleet osaksi laajempia monitieteisiä tiedekuntia.

Kirjoittaja on kirkkohistorian professori Itä-Suomen yliopistossa. Kolumni on julkaistu 1.10.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.