Persian kuningas Shapur I sanoi juutalaiselle oppineelle Samuelille ivalliseen sävyyn:
– Sanot, että Messias tulee ratsastaen aasilla. Minäpä lähetän hänelle kiitävän ratsuhevoseni.
– Onko sinulla ratsuhevonen, joka on tuhannenkirjava kuten Messiaan aasi, kysyi Samuel.
Tämä pieni tarina on peräisin Babylonian Talmudista, Sanhedrinin traktaatin viimeisestä luvusta, jossa puhutaan eskatologisesta tulevaisuudesta. Talmud on juutalaisten yhteiskunnallisten ja lainopillisten kirjoitusten kokoelma.
Olennaista tarinassa on Samuelin vastaus. Messias ei tule kiitävällä ratsuhevosella, vaan vaatimattomasti ja hitaammin aasilla. Mutta se aasi ei ole tavanomaisen harmaanruskea, musta tai vitivalkoinen, vaan tuhannenkirjava.
***
”Messiaan aasi” on juutalaisuudessa käsite. Nykyhepreassa sillä viitataan siihen, joka joutuu tekemään ”likaisen työn”. Vanhastaan sillä on kuvattu prosessia, joka kulkee historiassa punaisena lankana. Siinä prosessissa aineellinen olento kantaa jotain itseään suurempaa ja on samalla lunastuksen väline.
Aikojen kuluessa aasi on ilmaantunut välineeksi, kun pyhät miehet ovat lähteneet suorittamaan Jumalalta saamaansa tehtävää. Abraham lastasi tarvikkeet aasin selkään ja suuntasi poikansa kanssa Moorian vuorelle, missä Jumala halusi koetella hänen uskoaan. Mooses istutti vaimonsa ja poikansa aasin selkään ja kääntyi kulkemaan kohti Egyptiä saatuaan Jumalalta tehtävän viedä Israelin kansan Egyptistä Luvattuun maahan.
Messias on juutalaisuudessa suurempi kuin Abraham ja Mooses. Hän ei lastaa aasiaan vaan ratsastaa sillä itse.
***
Me kristityt pidämme Messiaana Jeesusta, joka ratsasti Jerusalemiin aasilla. Tällä tavalla hän liittyi Sakarjan kirjan messiasennustukseen: ”Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.”
Ilmeisesti Jeesuksen aasi oli varsin tavallisen värinen. Tuhannenkirjava se oli silti kaikesta symboliikasta, joka siihen liittyi. Se kantoi selässään ihmisen vapahdusta syvästä yksinäisyyden vankilasta, se kantoi selässään rauhaa, joka ylittää kaiken ymmärryksen, se kantoi selässään Kaikkeuden Luojaa. Vaatimaton ja pieni on suurta. Viimeiset tulevat ensimmäiseksi.
Usein ajatellaan, että pyhiin asioihin keskittyminen vie ihmisen erottautumaan aineellisesta maailmasta ja materiasta. Hassidinen perinne opettaa, että Messias ja messiaaninen aika eivät asetu aineellista maailmaa vastaan, vaan valjastavat sen pyhiin tarkoituksiin. Sitä symboloi Messiaan aasi.
Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Kirjoitus on julkaistu 26.11. ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Kolumni: Messias tulee ratsastaen aasilla – ja se aasi on tuhannenkirjava