Sanonnan mukaan tilasto on emävalettakin pahempi. Tilastoja on kuitenkin hyvä lueskella, tulkiten. Numerot eivät ole lopullinen totuus, mutta jotakin ne kertovat.
Näin esimerkiksi silloin, kun puhutaan kirkkojen jäsenmääristä tai niiden oppeihin sitoutumisesta.
Numeroita tuijottavaan paniikkiprotestantismiin ei ole aihetta. Kuitenkin länsimainen ihminen, tuo maailmanhistorian innovatiivisin ja aikaansaanein ihmisolento, on kiihtyvällä vauhdilla katkomassa omia siteitään kulttuurinsa juuriin ja varsinkin sen ytimeen – kristinuskoon.
Suomalaisista kuuluu nyt luterilaiseen kansankirkkoon runsaat 71 prosenttia. Erään hurjan ennusteen mukaan vuonna 2050 luku olisi enää noin kymmenesosa kansasta.
Jos niin kävisi, olisi aika yhdentekevää, millä nimellä hiippakuntadekaaneja tai tuomiorovasteja silloin kutsutaan.
***
Uskonto, myös kristinusko, voi maailmassa tällä hetkellä hyvin. Globaalisti kirkot kasvavat. Poikkeuksia ovat lähinnä Eurooppa ja islamilainen Lähi-itä.
Eurooppaa uskonnollisemmassa vaikkakin länsimaisessa Pohjois-Amerikassa kristinusko pitää pintansa, ja kasvuakin on. Tosin joidenkin vanhojen protestanttisten kirkkojen jäsenmäärät ovat miltei romahtaneet ja koko kulttuuri maallistunut nopeasti.
Miksi kristinusko ei enää puhuttele länsimaista ihmistä kuin ennen? Syitä on pohdittu paljon. Ehkä kristinuskon synnyttämä länsimaisuus on sivilisaatio, jonka piilevät voimat kenties kääntyivät sen äitiäkin vastaan. Ehkä lännen mahtavat ideologiat, jotka ajattelun vapaus on mahdollistanut, syövät tieltään kaiken.
Tai ehkä länsi nyt vain elää tällaista vaihetta?
***
Jos hieman yleistää, ainakin yksi ongelma lienee taantuvissa kirkoissa itsessään. Niiden elämä ja julistus on muuttunut liiaksi tämänpuoleisten asioiden kanssa puuhailuksi ja politikoimiseksi.
Mutta se ei tyydytä. Kirkon pitäisi sittenkin puhua eniten Jumalasta ja hänen tahdostaan. Sen pitäisi jäykkäniskaisesti pysyä rikkinäisen maailman kasvavan hysterian ja hulluudenkin keskellä kirkkona, joka julistaa Kristusta.
Läntinenkin ihminen kaipaa totuutta, oikean ja väärän erottamista, oikeudenmukaisuutta ja syntisen armahtamista.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.