Kolumni: Kunnioita kristinuskon marttyyreitä ja perehdy paaston aikana edes yhden heistä elämään

Mari Teinilä kuvattuna 1.6.2021

Helmikuun 17. päivänä on kulunut tasan 46 vuotta arkkipiispa Janani Luwumin murhasta. Ei mikään ihme, jos nimi ei heti sano mitään. Siis lyhyen kertauksen paikka.

Janani Luwum oli ugandalainen anglikaanikirkon arkkipiispa. Hän asettui puolustamaan ihmisiä ja ihmisyyttä sotilasdiktaattori Idi Aminin hirmuhallinnolta.

Ugandan anglikaanikirkolla ei ollut perinnettä arvostella valtaapitäviä. Kun vainot vuosi vuodelta pahenivat, arkkipiispa Luwum yhdessä muiden kirkon johtajien kanssa yritti julkisuudessa vaikuttaa siihen, ettei Idi Amin vainoaisi omia kansalaisiaan. Diktaattorille arvostelu oli liian suuri uhka. Arkkipiispa ammuttiin lyhyen vankeuden jälkeen ja teko naamioitiin auto-onnettomuudeksi. Useat henkilöt kertoivat nähneensä luodinreiät hänen vartalossaan.

* * *

Janani Luwum on yksi niistä anglikaanikirkon 1900-luvun marttyyreista, joiden patsas on Lontoossa Westminster Abbeyn edustalla.

Rehellisyyden nimissä myönnän, että en minäkään muistanut kuka on Janani Luwum. Nimi tuli esiin, kun selailin kirjahyllystä löytämääni Mary Craigin kirjaa Valona pimeydessä – Kuusi oman aikamme marttyyria (Kirjaneliö 1987, suomentanut Paula Karlsson).

Kirjan muut viisi marttyyria ovat arkkipiispa Oscar Romero San Salvadorista, Ranskassa elänyt nunna Maria Skobtsova, saksalainen teologi Dietrich Bonhoeffer, yhdysvaltalainen pappi Martin Luther King ja puolalainen pappi Maximilian Kolbe.

Yksi tapa kunnioittaa marttyyrien elämää on, että kohta alkavan paaston aikana perehtyisi edes yhden heistä elämään.

* * *

Kirjaa selailtuani jäin miettimään keitä ovat oman aikamme marttyyrit. Osa kristityistä on vainottuja uskonsa takia. Osa piispoista siksi, että he ovat rohkeasti puhuneet vääristynyttä vallankäyttöä vastaan.

Yksi sellainen on nicaragualainen Matagalpan katolinen piispa Rolando Álvarez Lagos. Hänet tuomittiin viikko sitten perjantaina 26 vuodeksi vankeuteen maanpetturuudesta. Lagos oli arvostellut diktaattorin elkein maataan hallitsevaa presidentti Daniel Ortegaa.

Entä käykö vielä ilmi, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan joku Venäjän ortodoksikirkon pappi tai piispa henkensä uhalla vastusti sotaa? Vai vaikenivatko kaikki?

Marttyyrien elämässä esimerkillistä on sekin, että he rukoilivat vainoajiensa puolesta. Niin kerrotaan ensimmäisestä marttyyristä Stefanoksesta ja niin kerrotaan myös arkkipiispa Janani Luwumista.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeliMysteerikuva: Kirkko lienee tuttu, mutta mikä on tilanne?
Seuraava artikkeliSunnuntain evankeliumi: Hengästynyt kiipiminen ei kiinnosta

Ei näytettäviä viestejä