Kevään kirkolliskokous saa käsiteltäväkseen mietinnön edustaja-aloitteesta, joka koskee toiminnallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Yleisvaliokunta suhtautuu aloitteeseen pääosin myönteisesti ja pitää tärkeänä yhdenvertaisuuden aktiivista edistämistä. Se ei kuitenkaan sisällyttänyt mietintöön alkuperäisen aloitteen vaatimusta, jonka mukaan selvityksessä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta tulisi käsitellä myös uskonnonharjoitusta. Viisi edustajaa jätti tästä syystä mietintöön eriävän mielipiteen.
Tasa-arvosta tai yhdenvertaisuudesta tulee helposti mieleen vain mies–nais-kysymys tai sukupuolivähemmistöt. Kiitos mietinnön tekijöille, he ovat käsitelleet asiaa laajemmin ja nostavat esiin vammaiset, vanhukset, rippikoulun käyneet nuoret, digipalveluiden ulkopuolelle jäävät ja monet muut ihmisryhmät, joiden tulisi voida vaivattomasti osallistua kirkon ja seurakunnan elämään.
***
Vaikka yhdenvertaisuuslaki ei koske uskonnonharjoitusta, aloitteen tekijöiden mielestä tähän pitäisi tehdä poikkeus ja ulottaa selvitys koskemaan myös sitä. Jollei näin tehtäisi, kirkko sallisi syrjivää kohtelua tai opetusta.
Minusta tämä on erikoinen näkemys. Ensinnäkin, jos suunnitelmaa sovellettaisiin jumalanpalvelukseen, uskonnollisiin toimituksiin ja opetus- ja julistustoimintaan, kirkko luopuisi itse perustuslaillisesta uskonnon- ja sananvapaudestaan.
Toiseksi yhdenvertaisuuslaki laitettaisiin näin Jumalan sanan yläpuolelle. Kun Jumalan sanaa puhtaasti saarnataan ja kristinuskoa luterilaisen kirkon opin mukaan opetetaan, ei ole huolta syrjivästä kohtelusta tai opetuksesta. Päinvastoin, Jumalan sana vakuuttaa kaikkien olevan Jumalan kuvaksi luotuja, arvokkaita ja ainutlaatuisia, mutta ihmiskunnan jäseninä syntisiä ja Kristuksen anteeksiantoa tarvitsevia.
***
Kirkko työnantajana noudattaa yhteiskunnan lakeja, mutta ongelmaksi muodostuu, jos yhdenvertaisuuslakia ruvettaisiin soveltamaan kirkossa uskonnonharjoitukseen ja seurakuntalaisiin. Kuka sitä valvoisi ja mikä olisi tällaisen ohjeen juridinen arvo? Pelkään, että tässä oltaisiin rakentamassa kirkkoon kansalaisten valvontakomissiota.
Meillä on tekeillä uudistettu kirkkolaki, ja se on ilmeisesti tulossa piakkoin eduskunnan käsittelyyn. En pidä viisaana, että samalla rakennettaisiin eri tulkinnoille alttiita oheissäädöksiä. Niistä saadaan vain riidanaiheita seurakuntiin.
Mitä opetus- ja julistustoimintaan tulee, meitä kristittyjä kehotetaan arvioimaan sen oikeellisuutta ja raittiutta Raamatun perustalta, ei yhdenvertaisuuslain pohjalta.
Kirjoittaja on pitkäaikainen Japanin lähetti, kirkollinen vaikuttaja ja eläkkeellä oleva toimittaja. Kolumni on julkaistu 29.4.2022 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
Lue myös:
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.