Kolumni: Kirkkoherran valinta kuuluisi ensisijaisesti seurakuntalaisille, ei luottamushenkilöille

Seurakunta voi nykyään pyytää tuomiokapitulilta lupaa järjestää kirkkoherranvaalin välillisenä vaalina. Luvan jälkeen kirkkoherraa eivät valitse suoraan seurakuntalaiset vaan seurakuntavaaleissa valittu luottamuselin. Pienimmillään seitsemän ihmistä voi enemmistönä tehdä valinnan muun seurakunnan puolesta.

Perusteet muutokselle olivat aikoinaan kauniit. Pitkiltä valitusprosesseilta vältytään, kaupunkiseurakuntien kirkkoherranvaalien matalat äänestysprosentit jäävät historiaan, ja valintaprosessi lähenee normaalia työntekijävalintaa. Vaikka välitön vaali on ensisijainen, päätöksen jälkeen etelän hiippakunnissa lähes kaikki vaalit on kuitenkin pidetty välillisinä.

Kirkkoherranvaalien äänestysprosentit ovat usein matalia, ja sillä perustellaan välillistä vaalia. Mutta miten demokratia toteutuu paremmin siten, että pieni joukko tekee muiden puolesta valinnan, kun se pieni joukko on valittu aivan yhtä matalalla tai kenties matalammalla äänestysprosentilla?

***

Kirkkoherra on paikallisesti kirkon kasvo ja hengellinen johtaja. Tehtävän hoitaminen edellyttää, että seurakunta tuntee johtajansa. Vaikka vaalien tehtävä ei ensisijaisesti ole markkinoida seurakunnan toimintaa ja lisätä osallisuutta, on kansanvaali varmasti siihen välillistä vaalia tehokkaampi keino. Suorat henkilövaalit kiinnostavat.

Kansanvaalissa voivat painottua yksipuoliset ominaisuudet, esimerkiksi sukupuoli, lauluääni tai herätysliiketausta. Välillisten vaalien on toivottu tekevän valinnasta ammattimaisemman siten, että johtamisessa tarvittavia kriteereitä arvioitaisiin paremmin.

Välilliset kirkkoherranvaalit politisoituvat kuitenkin samaan tapaan kuin kansanvaalit ja mahdollistavat syrjinnän. Myöskään toive siitä, että välillinen vaali estäisi valituksia, ei toteudu, koska valitusportaat ovat käytettävissä lähes samalla tavalla.

Luottamuselimessä yhden tai kahden äänen muutos voi vaikuttaa olennaisesti valintaan. Tilanne on lyhytnäköisyydelle altis. Voimasuhteet ja kokoonpanot muuttuvat, seurakuntavaaliaikaan joskus jopa seuraavassa kokouksessa. Luottamuselin ei ole kirkkoherran esimies. Välillisessä vaalissa voivat myös hämärtyä luottamusjohdon ja kirkkoherran väliset roolit.

Välillinen vaali on varmasti joskus perusteltu, mutta sen pitää olla aidosti toissijainen vaihtoehto.

Kuva: Jukka Granström

Lue myös:

Kolumni: Onko seurakuntavaaleissa äänestäminen se, missä kirkon huoli sieluista näkyy?

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.