Joulua vietetään siksi, että Jumalan Poika syntyi silloin ihmiseksi. Todellisuudessa emme tiedä, mihin aikaan vuodesta Jeesus syntyi. Kristillinen kirkko pärjäsi kolme ensimmäistä vuosisataansa ilman joulunviettoa. Loppiainen on sitä vanhempi juhlapäivä.
Joulun sijoittuminen vuoden lyhimmän päivän tienoille voi johtua eri syistä. Pentti Lempiäinen selittää klassikossaan Pyhät ajat, että ”joulu syrjäytti joulukuun 17. päivänä meluisin menoin vietetyn pakanallisen Saturnalia-juhlan ja joulukuun 25. päivänä olleen auringon palvontaan liittyneen Voittamattoman Auringon päivän”.
Roomalaisten kristillistyessä tappiolle jäivät niin kreikkalais-roomalaisen Pantheonin jumalat, kuin itäiset kultitkin.
Vuosisatoja myöhemmin Pohjois-Euroopassakin joulu korvasi talvipäivän seisauksena vietetyn juhlan. Sen nimi on skandinaavisissa kielissä, suomessa ja virossa lainautunut Kristuksen syntymäjuhlalle: jul, joulu, jõulud.
Romaanisissa kielissä, kreikassa ja monissa slaavilaisissa kielissä sana viittaa Kristuksen syntymään, kuten esimerkiksi espanjan kielen sana navidad. Kiinassakin joulua tarkoittaa kolmen kirjoitusmerkin termi ”pyhän syntymän juhla”. Saksan Weihnachten kääntyisi kai lähinnä pyhäksi yöksi. Englannin christmas viitannee ”Kristuksen messuun”.
***
Kristinuskon suurimmat ihmeet ovat saaneet kirkkovuoteen myös suurimmat juhlat. Jumalan ihmiseksi tuleminen, ylösnousemus ja Pyhän Hengen vuodattaminen juhlapäivinä ovat alun perin monipäiväisiä. Joulupäiviäkin meillä on peräti neljä.
Joulujuhlalla on myös paljon kaikkien aistien profaaneja ulottuvuuksia joulupukista eräänlaiseen Yleiseen Hyväntahdon Juhlaan. Ne eivät haittaa, kunhan juhlan kristillinen ydin ja pääsisältö kuuluvat aina kirkkaasti.
Jeesus on Maailman valo. Siksi juhlan viettäminen pohjoisen pallonpuoliskon talven ytimessä on hyvin symbolista. Tosin Etelä-Afrikassa ja Australiassa joulu on helteisen keskikesän juhla.
Joulussa manifestoituu joka tapauksessa Kristuksen tulo maailmaan, joka ei häntä ennen tuntenut. Profeettojen lupaukset ja ennustukset muuttuivat todeksi. Pakanuus ja sen jumalaton pimeys ovat väistyneet – vaikka ne nostavatkin päätään heti siellä, missä sanaa jouluna syntyneestä lapsesta ei saarnata.
Joulu on ilon juhla, mutta joillekin se on samaa murhetta kuin arkikin. Miljoonat ihmiset viettävät nytkin joulua yksinäisyydessä, pelossa, ahdistuneina, nälässä, pakolaisina tai vainottuina. Heillekin on syntynyt Vapahtaja, joka ottaa pois maailman synnin.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös: