Kirkon tulevaisuuskomiteassa pohditaan kaatuneen seurakuntayhtymämallin tilalle mahdollisuutta, jossa taloudellisesti hyvässä kunnossa olevat seurakunnat voisivat halutessaan jatkaa itsenäisinä.
Kirkolliskokouksen vuosi sitten nimeämän komitean pohdinnan kohteena on erilaisia vaihtoehtoja sille, miltä seurakuntakenttä voisi näyttää 20–30 vuoden kuluttua.
– Komitean työ on vielä kesken. Tehtävämme komiteassa on katsoa kirkkoa kokonaisuutena. Kaikkea kirkon organisaatiossa mietitään siitä näkökulmasta, miten tehtävät ratkaisut palvelevat kokonaisuutta, sanoo Kirkon tulevaisuuskomitean sihteerin Juha Meriläinen.
Meriläisen mukaan komiteassa johtotähtenämme on se, että paikallisseurakunta ja sen elämä ovat kirkon ydin. Vuosi sitten kaatui kirkolliskokouksen tiukassa äänestyksessä kauan puhuttu suunnitelma siitä, että kirkon kaikki seurakunnat olisivat tulevaisuudessa kuuluneet johonkin seurakuntayhtymään.
– Tuossa esityksessä jokaisen seurakunnan olisi tahdostaan riippumatta pitänyt kuulua yhtymään. Yhtymämallin kariutuminen oli varmasti monille pettymys, mutta osalle myös helpotus, Meriläinen arvioi.
Talouden realiteetit johtavat kuitenkin siihen, että varsinkin monien pienten seurakuntien talous tiukkenee edelleen lähivuosina. Pakkoyhtymillä yritettiin löytää ratkaisua taloudellisesti heikkojen seurakuntien tilanteeseen.
Nyt komitean työssä pohditaan samaa asiaa hieman toisella tavalla. Pitkällä aikavälillä pienet seurakunnat tulevat todennäköisesti liittymään suurempiin talousyksiköihin, mutta ajatukseen pakkoyhtymästä kirkossa kuitenkaan tuskin palataan. Sen sijaan on Meriläisen mukaan mietittävä uudestaan sitä, miten taloudellisiin ongelmiin ajautuvien seurakuntien tilanteita voitaisiin ratkaista.
– Yksi ratkaisuvaihtoehto voisi tulevaisuudessa olla se, että jos seurakunnalla on taloudellisesti vahvat rahkeet, sellainen seurakunta voisi pysyä halutessaan itsenäisenä, Meriläinen esittää.
Sen sijaan pysyvästi heikkoon taloudelliseen jamaan ajautuvalla seurakunnalla ei komitean pohdiskelemassa mallissa tätä valinnanvapautta olisi.
– Jos seurakunta ei kykene taloudellisesti selviytymään yksin, on oltava keinot korjata tilanne sen puolesta. Tällöin seurakuntayhtymään liittäminen voi olla vaihtoehto, Meriläinen hahmottaa.
Meriläisen mukaan parhaillaan komiteassa mietitään esimerkiksi sitä, mitkä ovat niin sanotun kriisiseurakunnan kriteerit, millaisella prosessilla tilanteeseen voidaan puuttua ja mitkä ovat ratkaisuvaihtoehdot.
– Yksi negatiivinen tilinpäätös ei seurakunnan vakautta vielä kaada. Kun talous on ajautunut pidempään ahdinkoon, kirkolla on oltava keinot puuttua tilanteeseen ennen kuin mennään liian pitkälle – jos seurakunta esimerkiksi myy kaiken omaisuutensa, ylivelkaantuu tai ei pysty huolehtimaan perustehtävistään, Juha Meriläinen toteaa.
Kirkolliskokous nimesi Kirkon tulevaisuuskomitean toukokuussa 2015. Sen tehtävänä on laatia ehdotus kirkon uudesta organisaatio- ja toimintamallista. Komitea aloitti työnsä kesäkuussa 2015, ja se jättää mietintönsä kirkolliskokoukselle marraskuussa 2016.
Komitean jäsenet ovat Antti Savela (pj.), Aulikki Mäkinen (vpj.), Tuija Brax, Jussi-Pekka Erkkola, Ilkka Halava, Paula Kirjavainen, Tapio Luoma, Reetta Meriläinen, Juha Muilu ja Eivor Pitkänen. Vakinaisina asiantuntijajäseninä ovat Risto Saarinen ja Veli-Pekka Viljanen sekä sihteerinä Juha Meriläinen.
Kuva: Jussi Rytkönen. Juha Meriläinen on kirkon tulevaisuuskomitean sihteeri.
Lue myös:
Keskustelu seurakuntarakenteesta jatkuu – Neljä uutta aloitetta